Ekat valjakkokisani

Niimpä koitti sitten lopulta myös se päivä että kisahändleristä tuli musher ja päinvastoin :P Koskenpään Rantapirtillä järjestettiin 3. marraskuuta Arktisten Rekikoirien Leikkisä Syystapahtuma. Eka ajattelin osallistuvani kisakärryllä nelosen luokkaan ja jännäsin kovasti etukäteen että mitä tuleekaan tapahtumaan kun jo pikkunartut vetävät tuota kevyttä kärryä perässään kuin sukkaa... Ei siinä paljoa jarruttelut tai kuskin massakaan auta :o) Mielenhuojennusta toi myöhemmässä vaiheessa ilmoitettu uusi luokka: mönkkäriluokka. Siihen siis! Aluksi treenasin kasin porukkaa mutta sitten ajattelin että josko tuosta vähentäisi vielä pari koiraa, olisi ainakin varmasti helppo määrä koiria kun kuutosella menee.

Koirat olivat kisapaikalla aivan fiiliksissä. Melusaastettakin alkoi niistä kuulua... Mokomat! Hännät heiluivat aivan hurjasti, pilkettä löytyi silmäkulmista. Itteä jännitti muttei onneksi enää niin paljon kuin mitä aamulla mökillä.

Itse kisaura oli "lainassa" ralliautoilta, uria löytyi siis sen mukaisesti. Vesisateet olivat huolehtineet pohjan pehmentämisestä ja tästä syystä kasvoille sai eheyttävän kuranaamion, vaatteista ei varmaan tarvitse mainita mitään ;) Tällä pohjalla ei olisi ollut turvallista mennä kisakärryllä, osallistujia ei sitten ollutkaan muussa kuin mönkkäriluokassa. Koiria ei muta haitannut, eikä kuskiakaan. Pikainen vilkaisu kanssakilpailijoiden valjakoihin kertoi sen, ettei kukaan muu ajanut näin pienellä porukalla: siperianhuskyissa yhdellä oli kasi ja lopuilla kymppi. Itse uralla oikeastaan kaipasin sitä kasia, jolla ennakkoon treenasin. Ylämäissä olisin halunnut avittaa koiria mutta koska en koskaan ole harjoitellut potkuttelemaan pikkumönkkärilläni, en rohjennut ekaa kertaa alkaa kisatilanteessa harjoittelemaan. Kuitenkin tavoitteeni oli saada mahdollisimman onnistunut kisasuoritus ja iloinen mieli sekä itselle että koirille. Tämä tavoite täyttyikin aivan ehdottomasti!

Koirat juoksivat mielestäni hyvin, ne työskentelivät rehellisesti. Jostain syystä kannustin niitä aivan valtavasti äänellä koko matkan, yleensähän olen treeneissä suunnilleen tuppisuu ja kannustan ainoastaan tarvittaessa (esim. jyrkät ylämäet). Vähän harmittelin kun yksi hyvä vauhdikkampi alamäki jäi kokematta, oman ajovirheeni takia. Koirat juoksivat tien oikeassa reunassa, jostain ihmeen syystä mönkkäri väänsi alamäen alkaessa hyvin voimakkaasti vasempaan enkä saanut sitä väännettyä urasta ylös koirien taakse. Pääliina alkoikin painaa Viirua, joka juoksi toisena pyöräkoirana. Eihän siinä muu auttanut kuin ottaa vauhdit pois, samalla Viiru hyppäsikin pääliinan yli Mönnin viereen. Vähän ajan päästä sain myös mönkkärin sinne mihin se kuuluikin ja matka jatkui jälleen vauhdikkaammin. Aika pian tulikin maalisuora, jossa koirat selvästi alkoivat himmailemaan ja katselemaan viereisellä tiellä olevaa valokuvaajaa. Mokomat linssiluteet :D Ja kyllä vaan: kannustin koiria yli maalilinjan entistä kovemmalla äänellä! Toivottavasti mahdollinen videotallenne suorituksestani äänitetään mykäksi tai laitetaan kuulumaan jotain linnunlaulua :P

Kisan jälkeen koirilla olisi ollut vielä kivasti virtaa, eihän ajomatka mikään kummoinen ollut vaikkakin keli oli pikkuvaljakolle hitusen raskaampi. Mut hyvä treeni! Händleri piti pyytää mönkkärin päälle jarrua painamaan, että sain otettua koko valjakosta kuvan. Kisassa juoksivat:
Hallametsän Ruska - Hallametsän Railo
Hallametsän Keiju - Hallametsän Riite
Sainen Xcalibur - Taiga Quest Bear

Kisan jälkeen osa valjakkomme koirista kävi juoksemassa saman uran toistamiseen. Omista koiristamme varakoiraksi mukaan otettu Malla meni juoksemaan valjakkovierailijoiden lisäksi. Myös pennut katselivat kisapaikan vilinää uteliaina.

Kanssamme mökkeilemässä oli Satu, mukana olleena koiralaumana oli Sacra, Mutola ja Nome. Sacra oli oikein sylinkipeänä ja innoissaan. Tosi kiva oli tavata sitä, näimmehän lauantaina Kempeleessä myös aina yhtä iloisen Siriuksen. Kisapaikan vilinä oli oikein hyvää harjoitusta pennuille, jotka katselivat maailmaa. Eivätpä vielä tiedä, että jonain päivänä taitavat itsekin olla kisoissa -eivät sivusta katsojina vaan osallistujina. Mökillä koko pentukolmikko olivat sisällä, lisäksi Sacra sai viettää laatuaikaa emänsä kanssa. Voi sitä leikin jytinää!

Osa kisapaikalla otetuista kuvista on Heinin ottamia, kiitoksia :)