Ämmien syntymä

Tasan kaksi viikkoa sitten eli 13.4.2014 syntyi laumaamme Mönnin ja Ruskan pienokaiset. Ruskan maha oli valtava ja liikkuminen oli sillä tyyliin pyörimistä eteenpäin. Koskaan aikaisemmin ei yhdelläkään nartullamme ennen synnytystä ole ollut tuollainen vyötärönympärys, joten pistihän se jännäämään että kuinka kaikki sujuu. Mieleen tuli kaikenlaisia uhkakuvia: entäs jos kohtu ei mahdu supistelemaan jne. Synnytykseen valmistauduttiin niin hyvin kuin mahdollista, vaikka lopullisen työn hoitaminen sitten kuitenkin jäi tulevalle mammalle.

12.4.2014

Lauantaiaamusta lähtien piti Ruskan seurana olla kodinhoitohuoneessa, pentulaatikon vierellä istuen. Se tuntui tarvitsevan henkistä tukea ja seuraa tosi paljon, välillä kiipesi kokonaan syliin ja oli rapsutuksia vailla. Hieman oli levottomuutta ilmassa, eikä pentuloota vielä tässäkään vaiheessa tuntunut ihan omalta. Kävimme noutamassa pentulaatikkoon pohjamatskujen päälle kerroksen rutirexiä, joka on tuttu kuivikemateriaali Ruskalle ja tämähän olikin hyvä idea: Ruska alkoi tekemään keskittyneen näköisenä pesää ja kellahti tutun kuivikemateriaalin päälle makoilemaan. Toiseksi vaihtoehdoksi lekotteluun oli myös kuljetushäkki, jonka pohjalla oli vastaavat kuivikkeet. Välillä tämä luolamaisempi vaihtoehto oli myös mieluisa paikka maata mutta varsinainen pentuloota vei kuitenkin loppupeleissä voiton. Sitten vaan odoteltiin, odoteltiin ja odoteltiin... Paljon käytiin päivän mittaan jaloittelemassa Ruskan kanssa, välillä kävin itse oikaisemassa hetkeksi selkääni joka jäykistyi aikalailla tuntikausien lattialla istuskelusta. Mika kävi muiden töiden ohessa välillä viettämässä aikaa Ruskan kanssa, jolloin sain levähtää hetkisen. Välillä Ruska nukkui sikeästi mutta tokihan se heräsi heti, jos itse yritti lähteä torkahtamaan. "Vahdinvaihto" Mikan kanssa tehtiin aikaisin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, jolloin Mika oli ehtinyt nukkua muutaman tunnin ja vastavuoroisesti itse pääsin unten maille kirjaimellisesti heti kun iskin pääni tyynylle.

Parin-kolmen niin kovin lyhyen tunnin jälkeen havahduin syvästä unesta sinnikkääseen ravisteluun. Unet karisi äkkiä silmistä kun kuulin kysymyksen "tuletko seuraamaan synnytystä" ja hiivin nopeasti mutta rauhallisesti takaisin tutuksi tulleeseen kohtaan pentulootan vierelle. Ruska ei huomioinut lainkaan tuloani, vaan nuoli tomerasti pientä märkää tummaa myttyä. Tuoreen emon ilmeet olivat hellyttävät, ensimmäisen pennun kanssa voisi kuvailla näin inhimillistäen että mukana oli hieman hämmennystä, äärettömän paljon uteliaisuutta, ihmetystä ja sitten se jokin alkukantainen vaisto siitä, kuinka pitää toimia. Pennun synnyttyä lootasta poistettiin rutirexit, käytiin lyhyellä rivakalla kävelyllä, emo joi ja söi hieman ja sitten jatkettiin ajan päästä seuraavan synnytystä. Täytyy tunnustaa että siinä väsymystilassa tuntui ihan hirmu liikkikseltä seurata, kuinka luontevasti kaikki hoitui ja kuinka luonnollisesti Ruska rikkoi kalvot, puhdisti pennut jne. Tunnit kuluivat ja pentuja syntyi tasaiseen tahtiin. Lopulta syntyi viimeinenkin ja lukumääräksi tuli kaikkinensa seitsemän: yksi naaras ja huikeat kuusi urosta. Siinä oli Ruska tosiaan kuunnellut toiveeni, että niitä uroksia saisi nyt lopultakin syntyä voimanpesäksi valjakkoon! Lukumäärän puolesta tuli jo tokaistua että saapahan nähdä mikä "Lumikki ja seitsemän kääpiötä" -pentue tästä oikein tulee ;)

Pennut syntymän jälkeen 13.4.2014

Ruska on toiminut pennuilleen erinomaisena emänä, se hoitaa ja hoivaa mukulat huolellisesti. Ruoka ja vesi uppoaa todella hyvin ja liikkumassa se käy mielellään. Pennut syntyivät hyvin samanpainoisina ja ne ovat myös kasvattaneet painoaan tasaisesti. Silmiä on jo availtu ja viipottaminen on alkanut. Pentuja on hauska seurata kun ne ovat aktiivisena, hännät tutisten tassutellaan eteenpäin. Välillä hupsahdetaan nurin ja sitten taas jatketaan matkaa. Eilen videokuvasin pentujen touhuja myös pentulootassa, videoinneissa on lootassa vielä matalat reunat. Tänään pitikin laittaa reunoihin jo korotukset, kun muutama toimelias kaveri kipusi yli ja päätyi lattialle valittamaan kovaa kohtaloaan ;)

Tästä se siis lähtee! Pennuille on ajan kanssa tuumailussa nimet, joitakin oli jo etukäteen ajateltuna mutta loppupeleissä niistä tuli raakattua paria lukuunottamatta kaikki. Koska pentueen jäsenet tulevat alkamaan M-kirjaimella, on tämän pentueen yhteinen kutsumanimi Ämmät. Hyvää jatkumoa Ärrille ja Ässille, Koothan oli siinä välissä vähän omanlaisensa ;)