Toipilaana oloa ja SHS mestaruuskisat

Tästä ja varmaan muutamista tulevistakin postauksista tulee mitä todennäköisimmin lyhyitä ja ytimekkäitä. Syystä kun käytössä on vain yksi käsi, on kirjoittelu suhteellisen työlästä. Reilu viikko sitten teloin tapaturmaisesti vasemman olkapääni ja vasuri kulkeekin nyt mukana kantositeessä täysin käyttämättömänä. Tässä vaiheessa on parin kuukauden saikku edessä, luiden toipumisesta riippuen -tilannetta seuraillaan. Varsin tuskastuttavaa, tämmöinen poteminen on ihan sanonko mistä ja pahinta kun ei tosiaan voi tehdä mitään. Mutta ei auta, tilanteeseen on vain sopeuduttava jotta käsi paranisi parhalla mahdollisella tavalla!

Tilanteesta johtuen Rautavaaran SHS mestaruuskilpailuihin osallistuminen oli ensin tarkassa harkinnassa, että perutaanko koko homma. Etenkin kun jälleen kerran kotiympyröissä meni kelit ihan jäälle, eikä puhettakaan että koiria olisi päässyt ajamaan. Sama tilanne jatkuu edelleen. Päätin kuitenkin että kyllähän sitä lepäilee sielläkin ja nyt kun lopulta on mahdollisuus saada junnuille kisakokemusta niin mennään. Ja koirathan tykkää valtavasti kun pääsevät kisoihin, ovat aina ihan superinnoissaan. Mikahan se joutui tekemään käytännönhommat ja lisäksi suurena apuna olivat muutamat muut apukädet. Vielä kerran, oikein suuret kiitokset teille! Kisoissa oli ihana tavata vanhoja tuttuja, tutustua uusiin, nähdä innokkaita koiria jne.

Meidän valjakolla ei kisat menneet etenkään ekana päivänä ihan putkeen, tokanakaan ei täysin puhtaasti. Tuli paljon turhaa ajanhukkaa monien ankkurointien takia, oli liinasotkuja jotka koirat itse oikoi mutta vaati pysäyttämisen, tuli kaatumista jne. Ekana päivänä piti luottojohtajana jo pitkään toiminut Railo vaihtaa hidastelun takia ensikertalaiseen kisaajaan Melkoriin. Suolistossa osoittautui olevan tavaraa, joka ei ollut lähtenyt liikenteeseen -huoltovirhe siis... Yleensä Railokin hoitaa asiansa suoraan vauhdista mutta tällä kertaa se ei heti näin toiminut. Paljon ylimääräisiä tapahtumia lyhyille sprinttipätkille. Kello on armoton ja kaikki ylimääräiset jutut syövät aikaa.

Koirat tekivät parhaansa sillä alustavalla treenillä mitä tälle talvelle on päästy menemään. Selvästi näki että olivat vähän turhan täpönä, eivätkä etenkään ensimmäisenä yönä olleet malttaneet kunnolla levätä. Hyvällä fiiliksellä menivät, sehän se on tärkeintä että saivat positiivista onnistumisentunnetta :) Rakka ja Moria ovat ihan huippuhyvä voimakaksikko, Ruska tosi varma johtaja. Riite hoiti varmuudella jälkimmäisen päivän johtotehtävän, Railolle oli uusi tilanne "joutua" juoksemaan vauhtiparissa. Melkorin tulee vielä oppia juoksemaan kunnolla maaliin, semmoinen tuntuma että kokemuksen kautta tässä olisi se tulevaisuuden kisajohtaja.
Enemmän tämä reissu meni meille ihmisille opintomatkaksi, nyt tuli monia huomioita tulevia kausia ajatellen.
Kisapaikkana Rautavaara on osoittautunut olevan mainio, sinne on aina mukava mennä. Meiltä ei ajomatkaakaan tule kovin paljoa, ajallisesti taitaa olla hieman yli pari tuntia.

Tulihan tätä tekstiä jo ihan kivasti, toki paljon pohdintaa jää rustaamatta mutta ompahan pääpiirteittäin lätisty. Kuvaajina itseni lisäksi ovat Tuija Lappalainen ja Hennariikka Taskinen. Kiitos kuvista!