Leevi oli erityisen ihmisystävällinen ja sosiaalinen koira, joka avoimin mielin meni kenen tahansa syliin iloisella ilmeellä. Ihanimpia puolia Leevissä oli ennen kaikkea sen Hessu Hopomainen höppänyys: kun Leevi huomasi saavansa huomiota, se innostui spurttailemaan, hypähtelemään ympärillä, tekemään suurinpiirtein mitä vain ja ihmisten iloinen nauru tuntui saavan nuoren uroksen innostumaan joka kerta. Sanat eivät riitä kuvaamaan Leevin merkitystä elämässämme, joten kertokoot kuvat siitä edes osan. Varsinainen muistojen virta on ajelehtinut mielessä kuvia katsellessa ja näissä kaikissa heijastuu meille osa sitä Leeviä, jota nyt suremme ja joka on niin kovin rakas. Jokaiseen kuvaan sisältyy paljon rakkaita muistoja, joita tulemme tulevaisuudessa vaalimaan siperianhuskysta, joka oli ensimmäisemme.
Leevi ja Ajatar Iku alkukeväällä 2008
Sainen Mutola, Leevi ja Paukku ensilumilla 2.11.2008
Leevi joogaa ja Sainen Jolanda haluaisi osallistua 21.3.2009
Leevi ja Sainen Q-tio Hailuodossa 5.4.2009
Sainen Mutola, Paukku, Sainen Q-tio, Leevi, Ajatar Ublar ja Sainen Jolanda Lautiosaaressa 12.4.2009
Sainen Mutola, Jolanda, Sainen Q-tio, Leevi, Paukku ja Ajatar Ublar Lautiosaaressa 12.4.2009
Leevi kesälaitumella 8.8.2009
Sainen Mutola, Ajatar Rita, Sainen Jolanda, Sainen Q-tio, Leevi ja Ajatar Alli Lautiosaaressa, tällöin ajoin yhden mieleenpainuvimmista rekiretkistäni 20.12.2009
Leevi oli aina rauhallinen vieruskaveri aloitteleville rekikoirille, tässä harjoittelemassa Hallametsän Rakka 24.10.2010
Sainen Mutola, Sainen Q-tio, Leevi ja Sainen Xcalibur 18.12.2010
Leevi hoivaa Viirua (Sainen Xcalibur) 18.12.2010
Juoksutustarhailua räntäkelillä 29.1.2011
Leevi toimii agilityesteenä 29.1.2011
Leevi 20.2.2011
Leevin ninjahyppy Sainen Mony Monyn ylitse 20.2.2011 (kuva TL)
Leevi odottelee uutta omistajaa 25.3.2011
♥♥♥
Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä, nuku en.
Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen timantinhohde lumessa.
Olen aurinko,
joka kultaa viljaa,
syyssade, joka putoaa hiljaa.
Kun heräät aamun hiljaisuuteen,
olen ylitsesi maahan uuteen
matkaavien muuttolintujen lento.
Olen öisten tähtien loiste hento.
Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä - kuollut en.
en ole siellä, nuku en.
Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen timantinhohde lumessa.
Olen aurinko,
joka kultaa viljaa,
syyssade, joka putoaa hiljaa.
Kun heräät aamun hiljaisuuteen,
olen ylitsesi maahan uuteen
matkaavien muuttolintujen lento.
Olen öisten tähtien loiste hento.
Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä - kuollut en.
♥♥♥
Voi kun tuli ihan kyyneleet silmiin tätä lukiessa ja Leeviä muistellessa :'(
VastaaPoistaEikä voinut täysin kuivin silmin muistella kun kirjoitteli ja katseli kuvia yhteisen matkan varrelta. Hieno koira!
VastaaPoista