Syksy tuloo, pennet kasvaa

Viime viikonloppuna pyörähdettiin Kajaanin ryhmänäyttelyssä, jota tuomaroi uusi tuttavuus Perttu Ståhlberg. Varsinainen kommelluksien reissu, päivään mahtui mm. yksi katkennut nahkahihna ja sen takia hetkellisesti vapaana kipitellyt Mönni, kotiin unohtunut kameran akku (jonka takia kuvia ei ole), muovipussista taiteiltu vesikuppi jne. Kehä oli suorastaan säälittävän pieni, suorastaan ala-arvoinen ja kaiken huipuksi vieläpä asfaltilla parkkipaikalla. Täytyy myöntää että nyt tuli eka kerran tunne, että tällaistako sitä saa rahoilleen vastineeksi... Ihan oikeasti, eivätkö järjestäjät voisi sen verran huomioida että kun näyttelystä joutuu maksamaan yleensä useamman kympin per koira niin sen koiran tulisi päästä edes kunnolla ravaamaan kehässä. Olisiko tämä liikaa vaadittu? Kehän pienuuden takia ei Mönni päässyt esittämään liikkeitään kunnolla (eikä ollut todellakaan ainut siperianhusky, jolla oli sama ongelma), silti tulokseksi hienosti VET-ERI1 VSP-VET. Jolanda puolestaan VET-EH. Mukava päivä ja hauska oli tavata vanhoja ja uusia tuttavuuksia :)

Pennut tulivat viikonloppuna kolmen viikon ikään. Niitten luonne-eroja on alkanut vähitellen erottumaan. Sauron on varsinainen jokapaikan tättähäärä, se on täysin huoletta menossa joka suuntaan ja tunkemassa ihan kaikkien ihmisten syliin. Tämän takia Sauron erottuukin jotenkin superina tästä pentueesta :) Sirius on myös kiinnostunut tassuttelemaan, ei kuitenkaan ihan samassa määrin kuin veljensä. Muutenkin se vaikuttaa rauhalliselta mietiskelijältä. Myös Saaga katselee hieman rauhallisemmin maailman menoa ja on kiinnostunut ihmisistä. Sacra on siskoaan hitusen vilkaampi tapaus ja yhtälailla utelias ihmisiä kohtaan. Kokonaisuudessaan pesue vaikuttaa oikein kiinnostavalta.

Hallametsän Sirius, Saaga, Sacra & Sauron

Viime aikoina on tullut samoiltua metsissä aivan valtavasti ja lähes kaikki vapaa-aika on tullut vietettyä ulkosalla. Osasyynä tähän on pentujen (ja muiden koirien) kanssa peuhaamisen lisäksi ollut marjastus ja myös sieniä on yritetty jonkin verran jo löytää. Iltaisin ei ole tarvinnut unta houkutella, hyvä ettei sentään raitisilmamyrkytystä ole vielä tullut ;) Syksyn tulon on alkanut havaitsemaan luonnosta, vaikka vielä ei kylläkään tuoksu yhtään syksylle. Kelien viilenemistä odotellessa sain toteutettua useamman vuoden unelmani: hankin juuri nelirenkaisen kilpakärryn! Että heippa vaan neljän koiran kärryluokat ;) Nyt kun vielä tulisi sen verran viileät kelit, että pääsisi kärryä testaamaan. Lopuksi muutama syksyisempi luontokuva.