Aurinkoiset talvipäivät...

...on vuoden parasta aikaa! Nämä kevättalven kelit on aina olleet jotenkin erityisen lähellä sydäntäni. Hienoa olisi päästä jonnekin itään tai pohjoiseen rekeilemään, koiralauma toki mukana. Aika tasan vuosi sitten oli suuntana Taiga Maja, jota mielellään suosittelee muillekin. Urat oli tosi hyvät ja majoitus mainio kaikessa positiivisessa persoonallisuudessaan. Sen verran on kisamatkoja kuitenkin jo tälle talvelle kertynyt, että taitaa haaveeksi jäädä kaikki reissut lopputalvea ajatellen mutta otetaan irti kaikki mahdollinen mitä on täällä kotiympyröissä saatavissa!

Yhtenä hyvänä vaihtoehtona arkeen on rekeily järven jäällä. Viime viikonloppuna hurauteltiin parilla valjakollisella pitkin jäitä... tai kunnon lumikerroshan tuon päällä oli ja koirille tulikin ihan kunnon voimatreeniä kun pääosin umpisella menivät. Hassulta tuntui uppuroida kevyellä kilpareellä pitkin lumia, eipähän ainakaan alkanut reki kanttaamaan ;) Itse ajoin ykkösvaljakolla joka koostui lauman uroksista sekä Ruskasta, joka pisteli Nomen kanssa johdossa. Hienosti suoriutui hommastaan sekä keulassa että pyörässä siinä vaiheessa kun loppumatkasta käytin keulassa myös Mönnin. Varmasti hoiti Mönninkäinenkin keulapaikalla juoksemisen. Mahtavien voimiensa takia ei Mönniä varmaan kovin paljoa tule johdossa juoksutettua, mutta ompahan vaihtelua ja testausta välillä sillekin.

Kauden viimoset kilvanajot

Maaliskuussa pyrähdimme parissa valjakkokisassa. Näistä kahdesta ensimmäinen oli kolmepäiväinen SOC 8.-10. pv. Tämä oli siis PM-kilpailu, jota odotimme innoissamme koska se tarjosi mahdollisuuden ajaa kuuden koiran luokassa. Koirat tuntuivat treeneissä oikein hyviltä ja valjakkoon valikoituivat johtoon Ruska ja Railo, pyörään Säkki ja Viiru. Riite ja Rakka täydensivät kokonaisuuden, vaikka mielessä kävivät vaihtoehtoina myös Keiju ja Routa.

Urat olivat tällä kertaa Rautavaaralla suorastaan erinomaisessa kunnossa ja vaikka ne olivatkin kapeat, oli niillä todella miellyttävä ajaa. Koirille meno maistui ja vaikkei eka päivänä vauhti välttämättä päätä huimannut, paransivat ne päivä päivältä menoaan. Eka ja toka päivän ajoissa olikin lähes kahden ja puolen minuutin parannus. Aika parantui myös kolmantena päivänä, huolimatta siitä että matkan varrelle sattui useampaan kertaan säätämistä. Parissa ohitustilanteessa tuli sählinkiä ja toisessa näistä tökkäsi Mikan reki penkkaan, jolloin hän kippasi reen ylitse olkapää ja pää edellä suoraan hankeen. Onneksi ei käynyt mitenkään, pahalta oli kuulemma näyttänyt sivustakatsottuna. Yksi ankkurointi tuli vielä tämän jälkeen, kun pääliina pääsi löystymään musherin jarruttamattomuusmokan takia ja Riitteen seisinki meni pääliinasta katsoen ulomman etujalan kainaloon. Eihän sitä koira saanut itse setvittyä, joten ei auttanut muuta kuin pysähtyä. Tämän jälkeen matka etenikin ongelmitta maaliin. Rautavaaran kisa oli kokonaisuudessaan omalta laumalta paras kilpailu koskaan. Kyllä ne nämä vähän isompien valjakoiden kokoonpanot vaan on niin se meidän juttu, tämä mielessä kohti ensi kautta ;)

Alla olevat kuvat on ottanut Tuija Lappalainen ja muitten ottamia otoksia löytyy esimerkiksi täältä.

Johto Hallametsän Ruska & Hallametsän Railo

Hallametsän Rakka & Hallametsän Riite

Arktisk Storm Chuck & SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

Koska mukana oli myös kolme turistikoiraa, avautui händlerillekin mahdollisuus kokeilla näitä mainioita uria. Pienihän se valjakko oli mutta mainiosti jaksoivat voimatreenimielessä kipitellä nelosvaljakon kilpauran. Eihän matkaakaan tainnut olla edes kymmentä kilometriä.

Johto Hallametsän Keiju & Hallametsän Routa

SM-REK 6-08 SM-REK AVO-09 Taiga Quest Bear

Sunnuntaina 17. pv puolestaan olivat Kiimingin Aarnivalakiat, jossa ajettiin saman päivän aikana kaksi noin viiden kilometrin kierrosta. Valjakon koko oli jälleen nelonen ja odotuksissa olikin, ettei vauhtia todennäköisesti hirveästi tule olemaan. Mietimme ensin valjakkokokoonpanoa järkevältä kannalta, olisihan sitä pyöräkoiriksi kannattanut ottaa Viiru ja Säkki, jotka ovat kunnonkokoisia ja vahvoja uroksia. Päädyimme sitten kuitenkin fiilistelylinjalle (ylläri ;P) ja päätimme mennä kisaan pelkästään omilla kasvateilla eli Ärrävaljakolla. Tuttuun tapaan Railo ja Ruska juoksivat johdon, pyörään menivät puolestaan Rakka ja Riite. 

Eka kierros meni koirilta mainiosti ja urakin oli kohtuullinen. Useammalla valjakolla tuli joitakin harhaanajamisia, meidänkin tiimi aprikoi viimeisessä risteyksessä ennen maalia että kumpaan suuntaan mennä. Väärään suuntaan menevän risteyksen sulkeneet pari nauhaa olivat lähteneet jonkun kisaajan mukaan, eikä koirat ensin ymmärtäneet jatkaa matkaa risteysalueella seisoneiden ihmisten kohdalta eteenpäin. Varsin pian ne tajusivat kuitenkin oikean suunnan ja laukkasivat maaliin. Starttien välillä oli parin tunnin tauko ja kiitos nyt jo lämmittävän auringon, meni ura toiselle kierrokselle entistä raskaammaksi ja pehmeämmäksi. Kurkkukipuiselta musherilta loppuikin matkan varrella kunto ja happi, eikä pikkuvaljakon auttaminen oikein sujunut. Totuttuun tapaan koirat kyllä yrittivät parhaansa, mutta vauhti hyytyi tästä huolimatta. Tässä vaiheessa olikin Mikan mielessä käynyt, että voi kun olisi liinoissa ollut kolmen pikkunartun sijaan vähän eri kaliiberin koirat tai vaihtoehtoisesti pari lisäkoiraa :) Mutta niin sitä vaan taapersi tiimi maaliin, eikä fiilis kärsinyt yhtään. Koirat ansaitsivat kehunsa ja sitten alettiin vähän jännäämään että tuleekohan edes hyväksyttyä koetulosta moisella taaperruksella. Odottavan aika oli pitkä, kunnes lopulta palkintojenjaossa selvisi että valjakkomme saavutti kilpailukokeesta REK2-tuloksen. 

Kilpailukokeesta kuvia löytyy täältä, kuvaajan nimeä en valitettavasti tiedä.

Varikolla Ärrät tapasivat "setänsä" Tullatuulen Lucan

Tullatuulen Luca

Paikalla oli myös Ärrien sisarpuoli (emä Mutola), FI MVA Sainen Ypyä

Tullatuulen Luca & FI MVA Sainen Ypyä

Myös Mönnin jälkeläinen Janutak Aleksi löytyi varikolta

Ärrät 3 vuotta!

Hallametsän R-pentue tuli tänään kolmen vuoden ikään.
Hallametsän R-litter is 3 years old today.

Hallametsän Ruska, Riite, Railo, Rakka, Routa

Uudet laumanjäsenet

Olen tainnut aina kirjoittaa muutaman sanasen, kun laumaan on tullut uusia laumanjäseniä. Jatketaampas siis samaan malliin vaikka toinen lisäyksistä onkin Hallametsässä ollut jo viime vuoden puolelta lähtien.

Magic Paws-kennelistä saapui muutama kuukausi sitten Arktisk Storm Chuck, lempinimeltään Jack tai Säkki. No, Säkkihän siitä on meillä muotoutunut helpomman lausumisensa takia. Tämä poitsu on varsin vinkeä tapaus, toisaalta arkailee kaikkea uutta mutta on silti luonteeltaan todella helposti käsiteltävä ja äärimmäisen kiltti. Säkin arkuudesta ei ole tehty minkäänlaista numeroa, eikä siihen ole lähdetty mukaan esim. hössöttämällä vaan rauhallisen määrätietoisella asenteella. Hyvää tulosta onkin tullut ja uros on reipastunut ihan valtavasti alkuun verrattuna. Perusluonteeltaan Säkki on kaikin puolin helppo ja huomaamaton, oikein symppis tapaus. Valjaissa Säkki on todella vaivaton ja tekee kovasti töitä. Ison kokonsa ansiosta sillä on voimaa sanonnan mukaisesti "kuin pienessä kylässä". Säkki onkin juossut meillä lähinnä pyöräkoirana, vaikka sillä on kokemusta myös johtajana toimimisesta sekä treeneissä että keskipitkän matkan kisoissa. Tulevaisuudessa tarkoituksena on juoksuttaa Säkkiä myös keulassa ainakin treeneissä.

Arktisk Storm Chuck

Muutama päivä sitten laumaan liittyi puolestaan kasvattajansa laumasta Taiga Quest Bear eli Mönni. Tämä uros kiinnitti huomioni jo aikaisemmin harrastuksen varrella ja olenkin äärettömän iloinen siitä, että meille tarjoutui mahdollisuus tarjota Mönnille loppuelämän koti. Mönni on erinomaisesti rakentunut uros, jolla on avoin ja reipas luonne. Valjaissa se on mainio voimanpesä ja asenne työskentelyyn on todella hyvä. Mönni onkin juossut kasvattajansa valjakossa useita pitkän matkan kilpailuja hyvällä menestyksellä. Mielenkiinnolla odotamme, mitä yhteinen elämäntaival Mönnin kanssa tuo tullessaan. Hyvin on ainakin tämä alku lähtenyt menemään ja Mönni on vaikuttanut olevan todella miellyttävä uros.

SM-REK 6-08 SM-REK AVO 07 Taiga Quest Bear

Mallan eka kerta johdossa

Lauman nuorimmainen jäsen kokeili pari päivää sitten ensimmäistä kertaa keulapaikkaa kokeneen konkarin Nomen opastamana. Ohessa muutama kuva lähtötilanteesta.

Oma valjakkokokoonpanoni

Mikan tiimi vauhdissa

Kisafiiliksiä

Nyt on takana sekä Rautavaaran Powerline Sprint että Ohkolan Talviajot. Molemmissa kisoissa koirien tsemppi oli todella hyvällä tasolla eikä erityistä väsymystä ollut havaittavissa. Nopeuksissahan tiimimme häviää kirkkaasti terävimmälle kärjelle, mutta se tärkeintä että liinat pysyivät kireinä ja mielet virkeinä :) Rautavaaralla vauhtia olisi hieman saanut kiritettyä lisää mutta ohitustilannetta ei oikein löytynyt eikä kokemattoman keulakaksikon kanssa ollut Mika uskaltanut ottaa sitä riskiä että olisi mennyt solmuun toisten kanssa. Tärkein tavoite oli saada puhtaat juoksut koirille ja onnistunutta kokemusta ilman sählinkejä. Valjakossa juoksi johdossa kasvattimme Ruska ja Railo, pyörässä puolestaan Säkki ja Viiru. Tuloksena tällä kertaa REK0. Jälleen kerran tuli todettua ettei nelosen kisat ole enää ihan se omin juttu, mutta eiköhän tässäkin luokassa vielä jatkossakin tulla osallistumaan.

Johto Hallametsän Railo & Hallametsän Ruska, 

pyörässä SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Arktisk Storm Chuck

Ohkolan reissu tuli eteen todellakin hetken mielijohteesta, ainoastaan paria päivää ennen kisaa tuli olo että pitäisiköhän sittenkin jaksaa lähteä pitkälle ajomatkalle. Onneksi jälki-ilmoittautumisia otettiin vielä vastaan, joten eihän siinä sitten muuta kuin ilmoittautumiset menemään ja auton nokka kohti Mäntsälää. Tutun harrastusta aloittavan kautta saimme todella kivan yöpymispaikan hyvin läheltä Ohkolaa ja kiitollisin mielin hyödynsimme majoituksen. Ohkolan ura oli todella erilainen kuin mihin perinteisesti on totuttu. Kuten ajajien kokouksessakin oli puhetta, eivät valjakkokilpailut yleensä ole mikään yleisölaji kun lähtölinjan jälkeen valjakot puhaltavat metsään ja maalin lähestyessä tulevat metsästä pois. Ohkolassa ura enimmäkseen kiemurteli pitkin peltoa ja yleisöllä olikin paljon katsottavaa. Itse varustauduin kiikareilla, joiden kautta olikin kätevä seurailla tapahtumia matkan varrelta. Jännitys olikin huipussaan, sillä mielikuvissa ajattelin kuinka koirat yrittävät rynnistää viereisellä uralla juoksevan vastaantulevan valjakon luo tai keksivät jotain muuta kivaa. Uran varrella tuli eteen myös pariin kertaan varikkoalueen ohitus, joka olikin hieman haasteellinen koetus valjakoille. Omaa porukkaa ajatellen koirat selviytyivät uran haasteista hienosti, olin aivan yllättynyt. Eka päivänä pari koiraa olivat metsäosuudella käväisseet penkalla, josta laskeutuessaan tulikin liinoihin hieman sotkua ja Mika joutui pikaisesti ankkuroimaan. Toka päivänä musher puolestaan kaatui pienessä alamäessä, kun kantapäällä jarruttaessa jalan kohdalle osuikin yhtäkkiä jääkokkare ja vei sen verran tasapainoa että lipsahdus sattui :P Kerrankin koirat olivat pysähtyneet heti käskystä ja odottivat paikoillaan kun kuski könysi pystyyn. Tällä kertaa valjakossa juoksivat: johdossa Ruska ja Railo, tiimissä Keiju (jolle nämä samalla olivat ensimmäiset kisat) ja Riite, pyörässä Säkki ja Viiru. Koirille REK3.
Rakan lainasimme ensikertalaisen kisaajan valjakkoon, tuloksena REK0. Tämän valjakon kokoonpano muodostui kolmen eri omistajan koirista, eikä tiimiä ajettu kertaakaan ennen kisaa. Rakka juoksi toisena päivänä johdossa ja suoriutui tehtävästään hyvin. Muita koiria valjakossa olivat Sainen Q-tio, Närejuuren Enrico ja Paloma Blanco Suden Laulu.

Johto Hallametsän Ruska & Hallametsän Railo, Hallametsän Keiju & Hallametsän Riite, 

Arktisk Storm Chuck & SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

Hallametsän Rakka & Närejuuren Enrico

Johto Hallametsän Rakka & Närejuuren Enrico, 

pyörässä Sainen Q-tio & Paloma Blanco Suden Laulu

Hallametsän Ruska

Hallametsän Railo

Hallametsän Keiju

Hallametsän Riite

Hallametsän Rakka

SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

Kymppivee!

Herttainen mutta jämäkkä Hallametsän lauman kuningatar Jonskuponsku täytti tänään pyöreät kymmenen vuotta! Vaikkei synttäreitä varsinaisesti koiruudet viettele, tekaisin muorille synttärikakun maksalaatikosta ja nakkikynttilöistä ;) Ikä ei Jonskua paina, yhtä innolla menee valjakossa kuin aina ennenkin.

Jolanda, oldest female at Hallametsä, is spending her 10th birthday today.

FI KVA - FI WCH Sainen Jolanda