Oman haasteensa omassa laumassa teki se, että näyttelyyn ilmoitetut narttumme olivat juoksussa. Tämä tuli huomioida käytännön järjestelyissä eli esimerkiksi emme vieneet näyttelyalueen keskelle lauantaina juoksuntuoksuisia tyttöjä kesken näyttelyn. Kehien jälkeen kylläkin kokeilimme niitä hieman kehässä, jotta etenkään Julille ei kehässä juokseminen olisi ollut täysin vierasta touhua. Muut koirammehan ovatkin on "vanhoja kehäkettuja", joten niiden kanssa ei tarvinnut oikeastaan jännätä että kuinka käy.
Itse näyttely meni koirillamme mielestämme mukavasti. Veteraaneille Mönnille ja Jolandalle tuli erinomaiset, käyttöluokkaan osallistuneille Keijulle ja Julille tuli puolestaan erittäin hyvät. Mönniä kiinnosti tavallistakin enemmän kaikki hajut (epäilemättä juurikin juoksuisten narttujen takia), joten ennakkoon vähän mietitytti että malttaakohan se liikkua kuono ilmassa vai vetääkö päätä koko ajan kohti maata. Vaikkei Mönni ihan niin hyvin liikkunut kuin se kykenisi niin ihan hyvin kuitenkin meni. Laukkavaihde vaan tuntui maistuvan tänään turhan paljon, sekin semmoiseen rauhalliseen tyyliin =D Tuomari jäi odotetusti kaipaamaan liikkeeseen enempi draivia. Mönnihän on yleensä hyvin rauhallinen ravailija ja viikonlopun helteet verottivat liikkeen potkua entisestään.
SM-REK 6-08 SM-REK AVO-07 Taiga Quest Bear VET-ERI
Lauantaina ei lämpöjen puolesta päässyt ainakaan helpommalla, edellistä päivää aikaisemmin alkoi aurinko porottamaan ja odotettavissa oli kunnon hellettä. Jolanda esiintyi veteraaniluokassa tuttuun leuhkaan tapaansa, muori suorastaan RRRRakastaa esiintymistä! Tuija hihnan toisessa päässä sai kuitenkin hillittyä isoimmat vouhotukset pois ja Jonskuponsku saikin varsin mairittelevan arvostelulapun, josta ei löytynyt moitteen sanaa. Keijukin meni Tuijan esittämänä aivan todella kauniisti ja tuomari vaikutti siihen kovin tykästyneeltä. Kuitenkin sekä Keiju että Juli olivat tämän tuomarin makuun hoikassa kunnossa ja lihaksia olisi saanut olla enemmän. Juliska meni odotetusti puihin koko porukan juoksutusvaiheessa, koiria se ei vaikuttanut arastelevan mutta niitä juoksevia ihmisiä. Yksilöarvostelussa olisi lainaamaamme telttaan pääsy houkuttanut mutta teltasta poispäin juokseminen menikin jo paremmin. Tuomari sai käsiteltyä Julin hyvin. Eli vaikka suoritus olisi voinut mennä paremmin niin lopputuloksena ei ollut kummiskaan mikään katastrofi! Kehän ulkopuolella Juliska oli hyvin reipas, innokkaana oli tutustumassa vieraisiin koiriin ja olisi ryhtynyt leikkimään. Se meni myös joidenkin vieraiden ihmisten luokse ihan oma-aloitteisesti, joko pelkästään katselemaan tai laittamaan päätä syliin. Siispä hyvältä vaikuttaa :) Turkeista ei tainnut tulla kenellekään moitteita, vaikka ainoastaan Jolandalla turkin kunto on tällä hetkellä erinomainen. Juliska on aivan kalju, samoin Keijun rungon yläosa. Keijulla ja Mönnillä on parhaillaan menossa kunnon karvanräjäytykset. Näyttelyarvostelut sanallisessa muodossa tulevat kotisivuille, kunhan saan kaikista lapuista tulkittua mitä niissä lukee.
Hallametsän Keiju KÄY-EH
Tinttamarin Juliska KÄY-EH
FI KVA Sainen Jolanda VET-ERI
Tänä vuonna majoituimme pienellä porukalla noin kymmenen minuutin ajomatkan päähän näyttelyalueesta. Mökki varattiin jo kuukausia aikaisemmin, koska se oli sijainniltaan erinomaisella paikalla ja vieläpä hinnaltaan edullinen. Mökillä oli miellyttävä viettää rentoa aikaa, jutustellen ja grillaillen. Viileät illat vaativat varustautumaan jo villapaidalla, mukavasti syksyn tuntua ilmassa.
Meillä oli käytännönjärjestelyiden takia matkassa mukana myös Ässät emänsä Railon kanssa. Pennuille otimme kotoa mukaan aitaelementtejä, joista kokosimme niille oman "lastentarhan". Osoittautuikin aivan erinomaiseksi ratkaisuksi! Ässäthän saivat päivittäin kirmailla vapaanakin mökin pihassa mutta ne oli kätevä laittaa turvalliseen rajattuun tilaan aina silloin, kun emme olleet ulkona katsomassa niiden perään. Pennut olivat hyvin reippaita ja jaksoivat mainiosti koko viikonlopun. Nyt näyttelyn jälkeen on ollut hauska huomata, kuinka pennut tulevat odottamaan auton vierelle valmiiksi, että ne nostetaan kuljetushäkkiin. Pennut oppivat eilen myös itse laskeutumaan pakettiauton perästä maahan, hyödyntäen "astinlautaa". Ässillä riitti huisin paljon ihastelijoita viikonlopun aikana, muutama harva pääsi niitä syykyttämäänkin.
Ekana mökkeilyiltana nukuttiin ensin näin
Kännykkäräpsäisy matkustajista
Viikonloppuna tuli nähtyä monia koirien sukulaisia. Näyttelypaikalta bongattiin entinen laumanjäsenemme, Keijun isä Veeti. Mökillä majoittui myös Jolandan sisko Naava. Hauska oli seurata vanhojen rouvien hienovaraista tervehtimistä.
Sainen Q-tio (VET-EH)
Sainen Jarmila (VET-EH)
Jonskua nolostutti koko juttu? :)
Erkkari on tapahtumana aina mukava mutta raskas. Menee siis sarjaan "onneksi on vaan kerran vuodessa" ;) Ensi vuonna vuorossa olisikin reissu Kotkaan asti, toivottavasti töistä onnistuu järjestämään vapaata riittävästi. Helpostikin matkoihin kuluu päivä suuntaansa tuolloin. Tänä vuonna matka olikin harvinaisen lyhyt ajatellen yleensäkin näitä koiramaisia menoja. Nähtäväksi jää, kuinka paljon vuoden päästä onkaan erkkariin koiria ilmoitettuna ja tuleeko jälleen uusi määrällinen ennätys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti