Laskiaisterkut!

Laskiaista vietettiin meillä valjakoiden. Alkuperäisenä suunnitelmana oli ajaa ensin kutonen ja sen jälkeen loput koirat kasina. Tuttu valjakointiin käytetty tie tuotti kuitenkin yllätyksen: tie oli aurattu paikoitellen todella pahasti hiekalle ja moottorikelkoilla ei oltu pysytty viereisellä kelkkauralla vaan tien yli oli vedetty siksakkia. Eli tiellä oli kiviä, hiekkaa, teräviä risuja... Kaiken lisäksi vettä satoi koko ajan ja siellä täällä tiellä oli passissa metsästysporukkaa. Irti olevia metsästyskoiria ei onneksi kohdalle osunut. Ekan porukan jälkeen sovellettiin loppuporukan kanssa ja ajettiin aikuisemmat pareina Kicksparkin edessä toisaalla. Lunta oli siellä hieman paremmin, valjakolle matka olisi ollut aivan liian lyhyt mutta koiraparille Sparkin edessä erinomainen. Beet jäivät siis tällä kertaa ilman valjakointikokemusta mutta kakarat ehtivät vielä!

Pikku-Salla kasvattelee vielä hyvän tovin itseään ennen ensimmäistä valjakointia.

Beet valjaissa

Barak ja Belar piipahtivat tänään ensimmäistä kertaa valjaissa. Ne juoksivat kumpikin vuorollaan pyöräkoirana, vierellään rauhallinen herrasmies Mönni. Luottojohtoporras Railo ja Ruska menivät keulassa, vauhdittamassa puolestaan Riite. Riitteen vierellä juoksivat puolikkaan matkan Manala ja jälkipuoliskolla Katti.

Beet suoriutuivat ensimmäisellä valjastelukerrallaan hyvin. Barakin itsevarmempi olemus näkyi myös valjaissa, eikä se vilkaissut kertaakaan taakseen, kuten velipoika Belar pari kertaa teki. Menosuunta oli molemmilla koko ajan eteenpäin eivätkä kumpikaan aiheuttaneet minkäänlaisia velmuiluja. Paikallaanoloa harjoiteltiin myös lopuksi ja kummallakin oli todella voimakas etunoja, lopputuloksena siis hyvin edustava kuvasarja ;) Barak meni liinoissa kuin vanha tekijä, on veljeksistä kypsemmän oloinen. Belar tarvitsee kypsymisaikaa mutta kiirehän tässä ei ole. Juoksutyyliltään molemmat olivat vieruskaveri Mönnin kanssa lähes identtisiä, etenivät tasaisella ja sujuvalla askeleella. Oikein mainion vaikutelman antoivat kumpikin itsestään!

Katti karvakerästä on toivottu kuulumisia. Valjakossahan se etenee tosiaan kuin höyryjyrä, asenne on erinomainen. Vauhtihan ei ole samalla tasolla kuin näillä raajakkaammilla rotukavereillaan, ehkä kykenette näittenkin kuvien kautta havainnoimaan eroja mitä on rungoissa ja turkeissa ;) Huomioitavaa kuitenkin on, että rungon vahvuutta ajatellen turkki hämää todella paljon: näyttää paljon pötkymmältä kuin mitä todellisuudessa on. Jalatkin näyttävät paljon paksummilta koska karvaa on kintuissakin niin reilusti. Työskentelyinnokkuudessa ei missään tapauksessa häviä kevyempien käyttisten rinnalla eikä matalammilla nopeuksilla mennessä todellakaan liina löysty. Sydämestään Katti on ehdottomasti innokas valjakkokoira ja tekee aina parhaansa. Todellinen nappiyksilö meidän laumaan! Valjaita ajatellen sille täytyy hommata paremmin istuvat. Erittäin tiiviin turkin takia nuo Peerlinet eivät istu kaulasta riittävän hyvin, kaula-aukko on turhan tiukka. Tästä johtuen rintapala jää liian lyhyeksi. Mieluiten sovittamalla haluaisin hommata passelit omat valjaat tälle pikkukiiturille.

Barak & Mönni

Edessä Riite & Manala, takana Barak & Mönni

Beet tauolla, tiukka etukeno!

Barak

Belar

Keulassa Railo & Ruska

Riite & Katti

Belar & Mönni

Katti

Riite & Katti, takana Belar

Pojat ei tajua posettaa, Ärrälikat tiitteränä!

Manala

Joulunajan otoksia

Pyhiä on vietelty kotonamme leppoisissa merkeissä. Saimme aatoksi hetkellisesti valkoisen maan, kunnes jälleen seuraavana päivänä alkoi sataa vettä ja kaikki muuttui nopeasti jäätikölle. Aattona kaikki näytti kuitenkin todella kauniilta, kun kaikki kynttilät, roihut ja jätkänkynttilät valaisivat puhtaan valkoista ympäristöä.

Työnimellä Nokinenä Ainokainen kulkenut mukelo on kutsumanimeltään jatkossa Salla. Sillä on menossa ns. villikorva -vaihe ja sinnikkäästi ovat molemmat lärpättimet alkaneet uhmaamaan painovoimaa, kohoten kohti kattoa.

Bee-veljekset pääsivät (lue: joutuivat) posettamaan pitkästä aikaa. Rakennekuvia oli periaatteessa tarkoitus ottaa mutta lopputuloksena oli semmoisia "kauhun tasapainon" otoksia eli kuvaajan oli napattava kiireellä kuva sillä sekunnilla kun koira seisoi sen pienen hetken paikoillaan. Kovia poikia touhuamaan kun eihän näitä hihnaharkkoja ole tehty: tarjotaan istumista, touhutaan, pyöritään ja hyöritään! Ei puhettakaan että asennot olisivat luontevan rentoja, päinvastoin: piraijat odottivat sitä hetkeä milloin syöksyä kohti makupalaa! Pöh. Siksipä näytille tulee ainoastaan naamankuvat molemmista. Eipä nekään sinällään mitään häävejä ole kun ulkona on koko päivän ollut niin harmaata ja Barakia kuvatessa alkoi jo hämärtääkin. Kasvaneet on molemmat kossit ja meneillään on kunnon kinttuvaihe näillä junnuilla. Mielenkiinnolla odotan kaksikon valjastamista, lumia ja rekikelejä odotellessa...

Belar

Barak

Joulukortteja ei tullut lähetettyä tänäkään vuonna lainkaan, "kotistudio" toteutettiin varsin yksinkertaisin keinoin. Sängylle porontalja, yksi nauha kuusesta ja taustalle fleeceviltti sekä jouluvalot. Valotus parin otsalampun avulla ja pentu siihen valokeilaan töröttämään. Lopun hifistelyn toteutti ystäväni kuvankäsittelyllä.

Beet 6 kk

Itikoiden seassa vietimme rattoisasti tovin jos toisenkin kun illemmalla otimme muutamat kuvat päivänsankareista ;) Rakennekuvista tuli niin kökköjä ettei niillä ole mitään informaatioarvoa, joten tässäpä tuloo pelkkiä naamankuvia nuorista koipeliineista.

Barak 6 kk

Belar 6 kk

Juhannuksen pentumiitinki

Juhannuspäivän kuluessa hurautimme Bee-mukeloiden kanssa naapuripitäjään, jossa odotti kasvattaja Tuija, pentueen muut jäsenet ja tietenkin Mooni-emo. Vauhdin määrä on vakio: täysillä ja kovaa. Kuvat kertokoon kaiken oleellisen.

Ennen tätä reissua Beet verrytteli kotiseudulla.

Kasvatillamme Keijullakin on vauhdit kohdillaan!