Onnea uuteen kotiin, Kaamos!

Kasvattimme Hallametsän Kaamos lähti reilu kuukausi sitten koeajalle vähän pohjoisemmaksi, vieden samalla pienet palaset meidän kasvattajien sydämistä mukanaan... Vaikka ikävä nakersikin niin oli hienoa kuulla että sopeutuminen uuteen perheeseen ja toisen siperianhuskyn kaveriksi sujui mainiosti! Ennakko-oletuksena olikin ettei varmaan isompia hankaluuksia pitäisi tulla, Kaamoshan on aina ollut niin kovin reipas ja avoin koira. Näinhän siinä kävikin ja Kaamos jäi ilostuttamaan aktiivisen perheen arkea. Oikein hyvää jatkoa :)

Kaamos hyppäsi oma-aloitteisesti autoon kun sitä tultiin hakemaan koe-ajalle

Kaamos valjakkovierailulla kanssaharrastajan tiimissä.

Liinoissa Tullatuulen Luca & FI MVA Sainen Ypyä - Hallametsän Kaamos & Aapeli

Kaamos 14.1.2012

Isä Sainen Q-tio ja poika Hallametsän Kaamos 5.3.2011

Pieni-Kaamos, ikää 6 vko 3.1.2012

Pienenpieni Kaamos, ikää 1 vrk 22.8.2012

Kotisivuille muokkailin Kaamoksen tiedot uuteen "Kasvattejamme uusissa kodeissa" -osioon. Sinne on tarkoituksena lisäillä tulevaisuudessa tietoja ja kuvia kasvateista, jotka tosiaan asustelevat muualla kuin synnyinlaumassaan. 

Samalla lisäsin sivuille uuden "Terveys" -osion, johon tullaan jatkossa päivittämään listausmuotoon terveystutkimustuloksia ja muita terveysasioita. Yhdelle sivulle koottuna saa mielestäni kätevimmin hahmotettua mitä on tutkittu ja toisaalta sinne on itselle helppo koota terveysjuttuja julkisesti nähtäväksi. Rotuun katsomatta on valitettavan paljon peittelyä ja salailua terveysasioissa, tämän kautta haluamme kantaa kortemme kekoon avoimuuden puolesta. Olkoot sitten joko uteliaille supateltavaksi tai ihan oikeaksi avuksi tietoa etsivälle ;) Kasvateistamme pyrimme saamaan ainakin silmätutkimustulokset, vaikka ne olisivat muuttaneet laumastamme pois. Laumassa asuvien muitten kuin omien kasvattiemme tulokset laitetaan myös esille, vaikka tutkimukset on joissakin tapauksissa tehty jo ennen meille tuloa. Tämän lisäksi esillä ovat myös meillä aikaisemmin asuneiden koirien (jotka eivät ole kasvattejamme) tutkimustulokset, mikäli koirat on omistuksemme aikana tutkittu.

Tervetuloa vuosi 2012!

Uusi vuosi aloitettiin Hallametsässä -yllätys yllätys- valjakkomaisissa merkeissä! Kerta se on ensimmäinenkin kun jätin kotia turvallisen jämäkän puureen ja valitsin menopeliksi kevyen kilpareen. Varsin mainio kapistus kunhan oppii luottamaan siihen eikä purista ohjauskaarta kuten kauhukahvaa ;) Juoksuilevan Jolandan takamus tuoksahti ex-sulhonsa Veetin mielestä vielä mukamas niin hyvälle että luontevasti sijoitin urokset pyöräkoiriksi ja tyttöset keulaan. Odotin ties mitä tulevaksi koska Keiju ei ole koskaan johdossa juossut ja yritin valmistautua kaikkiin mahdollisiin yllätyksiin. Siihen en kuitenkaan osannut valmistautua, että suureksi yllätyksekseni Keiju laukkasi menemään sivuilleen vilkuilematta ja vieläpä kiritti emäänsä vauhdikkaampaan menoon! Varsin kiinnostava nuori neitokainen, jolta en todellakaan olisi edes tämmöisellä lyhyellä matkalla odottanut näin hienolaatuista suoritusta.

FI KVA Sainen Jolanda & Hallametsän Keiju - Hallametsän Kaamos & Sainen Q-tio

Hallametsän Keiju

Hallametsän Kaamos

Mika ajeli illemmalla isommalla porukalla ja matkakin oli pidempi. Hyvin innokkaana meni tämäkin valjakko eli kaikin puolin onnistunut aloitus vuodelle :)

Mikan valjakko

Hallametsän Routa

Pari laumanlisäystä

Jo muutaman kuukauden aikana katselimme kaikessa rauhassa yhtä tai kahta vanhempaa siperialaista laumaan, tärkeimpänä tehtävänä laumakokonaisuuden ikäjakauman tasapainottaminen tarhaoloissa sekä esimerkin antaminen nuoremmille valjakossa. Emme halunneet asian kanssa kiirehtiä, vaikka myytäviä aikuisia olikin matkan varrella useita. Halusimme odotella just sitä yksilöä, joka kolahtaisi ja kunnolla. Ja lopputulos? Kannatti odottaa :)

Laumaamme saapuivat huskysisarukset Nome ja Nenana kasvattajaltaan Sainen kennelistä, jossa ovat vuosien varrella tehneet hienon uran rekikoirina ja kilpajohtajina. Sinällään hauska yhteensattuma että juuri nämä koirat osuivat kohdalle: muistan näiden kahden olleen juuri ne yksilöt joihin iskin silmäni jo vuosia sitten kun ensimmäinenkin sippeläinen oli vasta haaveena ja selailin kuumeisesti kasvattajien kotisivuja Internetissä. Eipä olisi vielä tuolloin uskaltanut edes haaveilla että todellisuudessa kävisi näin hienosti että nämä kaksi jonain päivänä löytyisivät kotoamme.

FI KVA Sainen Nome

SM-REK-AVO-09 FIN KVA Sainen Nenana

Vaikka Nome ja Nena ovat olleet meillä vasta muutaman päivän, ovat ne asettuneet hienosti kodiksi. Valjaissakin ne ovat päässeet näyttämään kyntensä ja oikein hyvältä on vaikuttanut jo tässä vaiheessa vaikka eivät olekaan vielä tottuneet täysin uuteen paikkaan ja ihmisiin. Jälleen kerran ei voi kuin ihmetellä koirien sopeutuvaisuutta ja laumahenkeä, kuinka ongelmitta uudet koirat sujahtavat laumaan sekä valjakkoon. Toki yksilöllisiä eroja on aina, eikä voi yleistää että kaikkien rodun edustajien kanssa täysin ongelmattomasti lähtee yhteiselo sujumaan tai että lähteekö ollenkaan. Niin monta tekijää mitkä vaikuttavat.

Syystreeneihin jouduimme tekemään pienen tauon sään välillä lämmettyä, onneksi olemme taas back to business. Tavoite on nyt saada ensi talven urille kasin valjakko ja vaikuttaisi siltä että se löytyi helposti. Mika ajaa siis näillä ja itse otan reen eteen jäljelle jäävät kuusi. Malla tulee mukaan kuvioihin harjoittelemaan rauhallisimpien aikuisten kanssa sitten kun sen aika on. Katselemme tässä treenien edettyä säilyvätkö kokonaisuudet samanlaisina vai onko tarpeen tehdä jotain muutoksia.

Johto FI KVA Sainen Nome & Hallametsän Rakka - Hallametsän Ruska & SM-REK-AVO-09 FI KVA Sainen Nenana - Hallametsän Routa & Hallametsän Riite - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Sainen Q-tio

Johto SM-REK-AVO-09 FI KVA Sainen Nenana & FI KVA Sainen Nome - Hallametsän Rakka & Hallametsän Routa - Hallametsän Ruska & Hallametsän Riite - Sainen Q-tio & SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

Johto Tinttamarin Juliska & Sainen Mutola - Hallametsän Keiju & Hallametsän Railo - Hallametsän Kaamos & FI KVA Sainen Jolanda

Värikästä syksyä! Have a colourful autumn!

During few months we were looking for one or two older siberians to our team. We were hoping to find individuals with self-confident temperament and good motivation in front of a sled. It was worth waiting because we had a chance to have couple really nice ones from their breeder Sainen kennel. Nome and Nena were dogs that I noticed from breeders website years ago, before we had any siberians. We are really pleased with these new members!

Kelit viilenivät, aloitimme syystreenit

Kelien lopultakin viilennyttyä pääsimme hartaan odottamisen jälkeen aloittamaan syystreenit! Koirat ovat olleet asiasta niin innoissaan että on koko naapurustokin saanut takuulla kuulla kun porukkaa on lastattu kyytiin. Pelkkä valjaiden näkeminenkin saa jo ensimmäiset availemaan ääntään ja koirien kiihkoisa suhtautuminen vetohommiin on jotain aivan uskomatonta. Ei tarvitse miettiä, mihin tämä rotu on tarkoitettu!

When the weather finally got colder we were able to start training our pack. Dogs are really excited and they start to make noises as soon as they see harnesses etc. It´s easy to see what is the most important thing for this breed!

Proud mom with her pups, who are not so small anymore: Sainen Mutola & Hallametsän Riite - Hallametsän Ruska & Hallametsän Railo - Hallametsän Routa & Hallametsän Rakka

Hallametsän Ruska & Sainen Mutola - Tinttamarin Juliska & Hallametsän Riite - Hallametsän Routa & Sainen Q-tio

Sainen Mutola & Hallametsän Ruska - Hallametsän Riite & Tinttamarin Juliska - Sainen Q-tio & Hallametsän Routa

Hallametsän Rakka & SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur - FI KVA Sainen Jolanda & Hallametsän Keiju - Hallametsän Kaamos & Hallametsän Railo

SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Hallametsän Rakka - FI KVA Sainen Jolanda & Hallametsän Keiju - Hallametsän Railo & Hallametsän Kaamos

Hallametsän Rakka, promising young male

FI KVA Sainen Jolanda & her daughter Hallametsän Keiju

Hallametsän Kaamos with his dad Sainen Q-tio

Olemme nauttineet alkavasta syksystä myös vapaanajuoksutuksen merkeissä.

We have also enjoyed nature by running free.

SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur, Sainen Mutola & FI KVA Sainen Jolanda

SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur, Hallametsän Routa, Sainen Mutola & FI KVA Sainen Jolanda

Hallametsän Routa

Sainen Q-tio & Coastrunner´s Mac Mic Mac

Kesäajelu

Kuluneella viikolla pääsimme koirien kanssa nautiskelemaan kymmenen asteen lämpötilasta, tuulesta sekä veden ripsahduksesta. Viileä keli käytettiin heti hyödyksi ja pyräytimme lyhyen mielenvirkistysajon. Saimme myös hyvän harjoituksen johtoparille sekä nuorisolle. Alkumatka ajettiin aikuisilla ja muutamalla Ärrällä, puolimatkasta lisättiin porukkaan kokemattomimmat. Huomasi koirien kuumuudesta etteivät ole päässeet valjaisiin hyvään toviin ja ajon jälkeen jäi suuri "nälkä". Hyvä näin! Myös lopussa pidetty rauhoittumis- ja paikallaanoloharjoitus sujui hienosti. Toki häsellystä oli mukana koska osalle ei ole vielä selvää että niiltä todellakin odotetaan paikallaan oloa. Kärsivällisesti paikoilleen ohjaamalla alkoi oppi mennä perille ja myös kuumakallet asettuivat. Ehkä jonkun mielestä turhaa vaivannäköä tällainen mutta ideana on opettaa koirille että silloin kun ollaan paikoillaan, tulee rauhoittua sekä kerätä voimia. Energiankulutusvaihe on puolestaan sitten kun lähdetään liikkeelle.

Edestäpäin katsottuna johtajat SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Hallametsän Rakka - Tinttamarin Juliska & Hallametsän Ruska - FI KVA Sainen Jolanda & Hallametsän Keiju - Sainen Mutola & Hallametsän Railo - Hallametsän Riite & Hallametsän Kaamos - Sainen Q-tio & Hallametsän Routa

Peräperspektiivi, haluaako joku kyytiin...

Rakka ja Viiru eivät ole koskaan juosseet yhdessä keulaparina, tästä huolimatta menivät siellä varmasti ja taakseen vilkuilematta. Näitä kahta pojankloppia täytyy testata johdossa enemmältikin, pelaavat parina todella hyvin yksiin ja kummallakin on samanlainen vakavuus työntekoon. 

Hallametsän Rakka & SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

Keiju ja Kaamos pistelivät porukan mukana intopinkeänä menemään. Kuten kakaroilla yleensäkin, myös näillä sisaruksilla löytyy tässä vaiheessa enempi intoa kuin älliä, joka toivottavasti tulee peliin mukaan vähän vanhemmassa iässä ;)

FI KVA Sainen Jolanda & Hallametsän Keiju - Sainen Mutola & Hallametsän Railo

Hallametsän Kaamos

Kärrykauden avajaiset ja mätsäreitä

Lumet ovat pääosin jo menneet, siellä täällä on vielä näkyvissä valkoisia töyräitä mutta enimmäkseen maisemat täyttää kuravesi ja kuivilla paikoilla pölyävä hiekka. Ei todellakaan mikään suosikkiajankohta vuodesta, mutta tämäkin on läpi käytävä ennen kesää –joka on vain välttämätön paha joka on siedettävä jotta pääsee talven viettoon… En malta odottaa!

Sainen Q-tio eli Veeti esittää installaation "Kevättä Käpälissä"

Onneksi sentään jäätikkökelit ovat ollutta ja mennyttä. Tämä on mahdollistanut kärrykauden aloittamisen vielä ennen kesän tuloa. Saimme hankittua valjakkokäytössä jo aikaisemmin toimineen crossipyörän, joka soveltuu vallan hyvin tässä vaiheessa kutosen valjakolle. Varmaankin tuolla voi ajaa vielä kasilla ainakin syystreeneissä, jolloin koirien lihaksisto on vasta kehittymässä. Sitä isommalle porukalle meillä onkin kolmipyöräinen raskas kärry.

FI KVA Sainen Jolanda & Sainen Q-tio - Tinttamarin Juliska & Hallametsän Riite - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Hallametsän Rakka

Treeniuutisissa ei tässä vaiheessa kautta oikeastaan ole muuta mainittavaa kuin se, että kokeilimme Rakkaa johdossa Veetin parina. Ei voi sanoa että olisi vallan pökerryttävä yllätys ollut sen toimiminen keulassa mutta pikkiriikkinen positiivinen iloinen yllätys kuitenkin! Uros ei epäröinyt keulassa, laittoi vain päättäväisesti korvat tiiviisti päätä myöten ja suoritti hommansa. Toki ensimmäinen kerta on vasta aivan alkuopetusta ja kokemattomuus on itsestäänselvyys mutta täytyypä jatkoa ajatellen laajentaa vähän omaa ajattelumaailmaa siitä, että Rakan paikka valjakossa on selvästi pyöräkoirana toimiminen. Täytyyhän nuorisoa tietenkin testata tulevaisuudessa mahdollisimman paljon eri paikoilla, jotta näkee niiden potentiaalin.

Sainen Q-tio & Hallametsän Rakka - Tinttamarin Juliska & Hallametsän Riite - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & FI KVA Sainen Jolanda

Näyttelyvuosi on pariin otteeseen korkattu mätsäreiden merkeissä. Niitten tavoitteena oli hakea kokemusta omille kasvateillemme, jotta saisivat joskus tulevaisuudessa jonkinmoisen virallisen tuloksen ja tietäisivät edes suurin piirtein mitä on luvassa kun kehään mennään. Kiuruveden mätsäriin otimme Kaamoksen (punainen nauha) lisäksi Viirun (sininen nauha) ja Iisalmessa mukana oli Rakka (sininen nauha). Rakka hurmasi sinisillä silmillään kehän laidalla kierrelleen Iisalmen Sanomien toimittajan & kuvaajan ja sen naama pääsikin komistamaan lehteä ison kuvan kautta. Tämä olikin lähikuukausina toinen kerta kun Hallametsän koirista haluttiin lehteen täytettä ja mikäs siinä, mielelläänhän me niistä kertoillaan.

Hallametsän Rakka ja hetki julkkiksena ;)

Hallametsän Kaamos

Näytelmiä ajatellen jää nähtäväksi, missä määrin tänä vuonna tulee niissä käytyä. Laatimani Virallisten Näytelmien Lista Joihin Osallistumme on kutistunut alkuperäisestään ihan tyngäksi. Motivaatio satojen kilometrien ajamiseen näillä bensanhinnoilla ties mille tuomarille on kieltämättä jossain maan pinnan alapuolella. Lisäksi kun Ärrät ja Koot ovat täysin keskenkasvuisia, tuntuu aivan turhalta vielä tässä vaiheessa raahata niitä kehiä kiertämään. Jokseenkin on ruvennut ajattelemaan asiaa myös koirien itsensä kannalta: Valjakkokisoissa ne pääsevät tekemään sitä mikä on niille se Elämän Suurin Juttu (syömisen ohella ;D) ja pääsevät työskentelemään innokkaana tiiminä. Näyttelyissä yksittäinen koira viedään oman laumansa keskeltä (mikä on siperianhuskyn kaltaiselle rodulle takuulla enemmän tai vähemmän luonnoton tilanne mikäli on tiivissä laumassa elänyt), ainoana tavoitteena kauniisti ravaaminen ja seisominen... Hmmm, ei varmaan tarvitse kertoa kumpi on mielekkäämpää sekä koirille että meille omistajille. Noh, jääpi nähtäväksi minne näytelmiin tullaan raahautumaan. Onhan näyttelyissä kuitenkin se mukava puoli että hyvällä tuurilla törmää mukaviin tuttuihin ja pääsee vaihtamaan ihan naamakkain kuulumisia :)

Maaliskuun koiruudet

Kauden päätöskisat osaltamme käytiin fiilistelemässä maaliskuun alussa Mänsälän Ohkolassa, jossa osallistuimme kuuden koiran sprinttiin. Mukaan otimme lisäksi K-pennelit eli Keijun ja Kaamoksen katselemaan isomman maailman menoa ulkona kotiympyröistä. Todella hienosti Koot matkustivat, viettivät aikaa matkaketjuissa jne. Tuntui ihan kuin ne olisivat enemmänkin kulkeneet menoissa mukana. Kokonaisuudessaan reissusta muodostui äärettömän mukava: tunnelma oli leppoisa ja sekä koirilla että meillä omistajilla oli tosi hyvä meininki koko ajan. Valjakossa johtopaikalta mummelit Jolanda ja Mutola tahdittivat vauhdit niille sopivaan menoon, kuten ennakkoon arvelimmekin. Halusimme kuitenkin saada mahdollisimman ehjät kierrokset, joten emme vaihtaneet uroksia keulaan vaikka ne olisivat todennäköisesti kovempaa vauhtia menneetkin. Ensi kaudelle on epäilemättä rohkaistuttava jättämään mummoja pois ainakin keulasta, sillä niillä ei enää vauhdit täysin riitä isommassa tiimissä ja ne meinaavat alkaa jäämään takana juoksevien nuorten koirien jalkoihin. Luottojohtajat ovat kuitenkin aina valjakon avainkoiria, joten mahdollisesti niitä ensi kaudellakin vauhtiparissa tai tiimissä pidetään myös kisaurilla. Ovatpa sitten tarpeen mukaan varmistuksena, jos tulee tarve saada kokemusta keulaan vaikka vauhtia joutunee hieman säätelemään. Nuorien kouhakkeiden vastapainona tarvitaan kuitenkin myös kypsempää kokemusta ja säilyy turvallisempi mieli itselläkin kisafiiliksen tiimellyksessä, kun tietää että on ne luottokoirat kaiken varalta mukana.

FI KVA Sainen Jolanda & Sainen Mutola - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Sainen Q-tio - Vauhtitassun Pellemä & Mustankallion Badger

Maaliskuun loppupuolella kävimme puolentoista viikon ajan nautiskelemassa jälleen pohjoisemman Suomen maisemista Hirvaalla. Kuten edelliselläkin kerralla, pakkasimme kissat ja koirat sun muut romppeet ja eikun menoksi. Tuntui ihanan vapauttavalta päästä toviksi pohjoiseen vaikkakin leikkaukseni takia pystyin itse ainoastaan rapsuttelemaan koiria ja jouduin jättäytymään ajohommista täysin sivuun. Hyvillä mielin kuitenkin siitä että Mika kävi ahkerasti ajelemassa isommilla valjakkokokoonpanoilla ja välillä mukana reessä oli myös kyytiläinen. Treenimielessä reissu oli hyvin antoisa: koirat saivat erinomaista harjoitusta avoimessa maastossa juoksemisesta leveän joen jäällä, jossa selkeää yhtä ainokaista uraa ei ollut. Tämä olikin aluksi kummastus koirille ja sytytti kipinän että tällaisia harjoituksia tulisi ehdottomasti saada koirille kotioloissakin! Tällainen jos mikä vaatii erityisesti johtajakoirilta korvien välistä jotain muutakin kuin ilmaa ;D

FI KVA Sainen Jolanda & Sainen Mutola - Hallametsän Riite & Tinttamarin Juliska - Hallametsän Rakka & Hallametsän Routa - Sainen Q-tio & Taiga Quest Eagle - Kuureen Pakkasukko & SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

Sainen Mutola & FI KVA Sainen Jolanda - Hallametsän Riite & Tinttamarin Juliska - Hallametsän Ruska & Silent Creek Intiana - Hallametsän Routa & Sainen Q-tio - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Hallametsän Rakka - Ajatar Leevi & Taiga Quest Eagle ja irrallaan juoksee belgianpaimenkoira malinois "Eevi"

Ensimmäistä kertaa johtohommia harjoitteli pohjoisen reissulla myös Riite, kokeneen Jolandan parina. Mielenkiintoinen koira tämä Ärrä, saapa nähdä mitä siitä kehittyy tulevaisuudessa. Tälle kaudelle kokeilimme jo toistamiseen Riitettä keulassa ja josko vielä kerran-pari harjoittaisimme, jonka jälkeen tyty saisi sulatella kesän yli oppimaansa.

 Hallametsän Riite & FI KVA Sainen Jolanda - Tinttamarin Juliska & Sainen Mutola - Ajatar Leevi & Hallametsän Ruska - Hallametsän Routa & Sainen Q-tio - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Hallametsän Rakka

Koot ovat molemmat nyt käyneet kertaluontoisesti valjakossa ja hienosti menivät kummankin harjoitukset. Ne eivät vilkuilleet yhtään taakse, eivätkä myöskään ujostelleet mitään. Päinvastoin: iloisella ilmeellä ja heti alusta lähtien oli kummallakin täysi vauhti päällä!

Sainen Q-tio - Hallametsän Keiju & FI KVA Sainen Jolanda - Hallametsän Routa & SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

Hallametsän Riite & FI KVA Sainen Jolanda - Hallametsän Kaamos & Sainen Q-tio - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Hallametsän Routa

Ensimmäinen siperianhuskymme Leevi lähti viikko sitten Jyväskylän tienoille koeajalle. Jo pitkään pyörittelimme Leevin kohdalla tulevaisuutta, pääpiirteittäin vaakakupissa olivat omat tarpeemme rekikoiralta ja suuri kiintymys ensimmäiseen siperialaiseemme... Kun saimme nopeampia koiria valjakkoomme, alkoi Leevanterin kapasiteetti valitettavasti tulemaan vastaan vauhdeissa. Lisäksi aktiivitreenissä (5 x vko) alkoi selvemmin erottumaan sen työskentelymotivaatio, joka tosiaan joinakin päivinä oli hieman hakusessa vaikka toisina päivinä työskentely maistuikin paremmin. Käytimme Leeviä joitakin kertoja koirahierojalla, selvittääksemme eri vaiheissa kautta että onko sillä mahdollisia lihasjumeja jotka vaikuttivat sen työskentelyyn mutta jumeja ei siinä koskaan havaittu olevan. Kuluvalla kaudella Leevanteri juoksi kuitenkin täytekoirana niinä kertoina kun ajoimme pienemmällä tiimillä tai tarvitsimme rauhallista ja konstailematonta valjakonlisäystä. Tällaisessa epäsäännöllisemmässä ajossa koirasta löytyikin paremmin ytyä. Lainasimme Leeviä myös valjakkotäydennykseksi ystäväpariskunnallemme ja tätä kautta loppujen lopuksi päätös uuden kodin etsimisestä varmistui. Pohdimme ettei ole oikein nuorta urosta kohtaan, että joudumme jättämään sitä sivuun treeneistä eikä Leevin kaltaiselle hienoluonteiselle koiralle haluttu mitään täytekoiran elämää. Seurallisena ja ihmisrakkaana koirana se ansaitsi mielestämme kodin, jossa se pääsee osallistumaan täysipainoisesti harrastuksiin ja jos mahdollista, elämään ainakin osittain myös sisätiloissa. Koska meillä sisätilat ovat kissojemme valtakuntaa, emme koskaan pystyisi tarjoamaan Leeville tällaista elämää. Näissä mietteissä kirjoittelin myynti-ilmoituksen Siperianhuskyseuran foorumille ja onneksemme heti samana päivänä siitä tuli tiedustelu paikasta, joka mielestämme vastasi suunnilleen täydellistä kotia Leeville. Tänne kotiin Leevi haettiinkin koeajalle ja hienosti on ainakin tähän mennessä kuulunut menevän. Luopumisentuska on tässä vaiheessa vielä suhteellisen kova, mutta Leevin kannalta ajateltuna toivomme täydestä sydämestä että se olisi nyt kohdannut itselleen ihannekodin!

Ajatar Leevi

Talvisia treenejä

Uusi vuosi on alkanut Hallametsässä kiireisissä merkeissä. Yöunien vähyydestä on voinut päätellä että palkka- ja vapaaehtoistyötä on riittänyt vaikka muille jaettavaksi asti ja mukavana vastapainona on treenattu koiria ahkerasti. Keliolosuhteet ovat vaihdelleet yli –30 asteen pakkasista lähes nollakeleihin ja yhtäkkiä lunta ryöpsähti niin paljon että koirien kanssa on joillakin reiteillä joutunut lähes rypemään hangessa. Talven mittaan olemme ehtineet kunnolla pääsemään isomman valjakon makuun kun Ärriä on harjoitettu vanhemman porukan mukana. Harvemmin kaikkia viittä on kerralla valjastettu, mutta muutaman kerran on niinkin kokeiltu. Varsin mukavasti on nuori porukka mennyt, tarjoten ripauksen säpinää vanhempien konkareiden rinnalla. Routa ja Riite vaikuttavat tässä vaiheessa hitusen kypsemmiltä verrattuna sisaruksiinsa ja Rakan asennetta ei voi kuin ihailla. Pienimmät sähikäiset Ruska ja Railo kehittyvät myös mukavasti, kuitenkin säpäkän luonteensa takia kaipaavat hitusen kypsyyttä vielä. Noh, nuoria riiviöitä kaikki ja kehitys vasta alkutaipaleella. 

Sainen Mutola & Sainen Jolanda - Hallametsän Riite & Tinttamarin Juliska - Sainen Q-tio & Hallametsän Routa - Sainen Xcalibur & Ajatar Leevi

 Sainen Mutola & Tinttamarin Juliska - Hallametsän Riite & Hallametsän Railo - Sainen Xcalibur & Sainen Q-tio

Kaikkinensa treenit ovat sujuneet talven mittaan hyvin, intoa ja vauhtia on ollut kiitettävästi. Talven rekikausi kisamielessä startattiin Robur Sprintissä ja vaikkei siellä oikeastaan mikään mennyt nappiin niin tulipahan edes harjoitusajoa Hornetilla. Kilpareellä ovat treenit jääneet määrällisesti aivan ”lapsenkenkiin”, kiitos urien laadun ja vaihtojalasten puuttumisen. Muutamalta aikaa vievältä kommellukselta ei voinut välttyä ja samalla sai hyvää oppia ettei lyhyellä sprinttipyrähdyksellä ole aikaa tuhlattavaksi mihinkään ylimääräiseen vaan koirien tulisi saada paukutettua eteenpäin kuin "juna radallaan". Tokihan olisi toivonut että kisastartit olisivat sujuneet edes samalla tasolla kuin treenit, mutta eipä nuo nollatulokset maata kaada ja tulipahan edes kokemusta. Tulevia kilpailuja on jo kovasti kaavailtu ja seuraavana vuorossa Ruuhisprint helmikuussa. Sinne koirakokoonpano on vielä mietinnässä ja että millä paikoilla lopulta kukin juoksee. Alustavasti olemme harkinneet mielenkiinnosta kokeilevamme johtopariksi Viirua ja Veetiä, vaikka kokonsa puolesta ne olisivatkin nelosessa ihanteellisia pyöräkoiria. Noh, epäilemättä varmistuu vasta kisapäivänä että missä marssijärjestyksessä mennään. Nyt vaan pitäisi löytää tsemppiä treenata pikkuporukalla. Starttaamista nelosen luokassa verottaa ihan rehellinen motivaationpuute, kiitos sen kun on päässyt nautiskelemaan isomman valjakon menosta eikä kotona tule juuri koskaanikinämilloinkaan ajettua kuutta pienemmällä porukalla. Kuitenkaan nelosta isompaan luokkaan ei tässä vaiheessa oikein ole mahdollisuutta lauman nuoren iän takia. Toiveissa silti josko asioiden suotuisasti edetessä saisimme mahdollisuuden startata ainakin kertaluontoisesti kutosen luokassa tälle talvelle. Saapa nähdä kuinka käy.

 Robur Sprintissä Sainen Q-tio & Sainen Mutola - Sainen Jolanda & Sainen Xcalibur

Koiralaumassamme on talven mittaan tapahtunut myös muutoksia. Suureksi suruksemme menetimme kaksi K-pentueen jäsentä ja menetys tuntui erityisen kovalta sillä koko pentue oli niin tasainen, luonteeltaan erityisen avoin ja ulkomuodoltaan silmiämme miellyttävä... Vaikka tietyllä tapaa kannamme menetyksiä myös tulevaisuudessa mukanamme, on elämän kuitenkin jatkuttava, ajatukset suunnattava tulevaisuuteen ja onneksi energiset Keiju ja Kaamos ilostuttavat (ja toisinaan myös kauhistuttavat ;D) arkeamme. Tässä kaksikossa on vauhtia ja tohinaa vaikka muille jakaa!

Hallametsän Keiju & Hallametsän Kaamos

Laumaamme saapui joulukuussa kaunis vuotias siperialaisnarttu Tinttamarin Juliska. Tästä pentueesta mietimme jo aikaisemmin pennun hankintaa, kun niitä kasvattajansa toimesta luovutusiässä myytiin. Yhdistelmä kiinnosti kovasti mutta pitkän harkinnan jälkeen päädyimme tuolloin lopputulokseen ettei ajankohta ollut silloin oikea. Mutolalle oli toiveissa jälkikasvua juuri noihin aikoihin ja koska halusimme jättää koko pentueen itsellemme, ei lisäkoirien ostaminen tuntunut tuolloin ajankohtaiselta. Kun näin myynti-ilmoituksen Julista ja että se olisi nähtävissä kotipaikkakuntamme lähiseudulla, emme epäröineet hetkeäkään vaan noudimme Julin Hallametsään. Tätä päätöstä ei ole tarvinnut katua ja Juli tuli jäädäkseen.

Tinttamarin Juliska