Mätsärit

Käväisimme Jolandan ja Keijun kanssa Viitasaarella mätsäreissä. Lähtö oli hyvin nopea, vielä aamullakin oli päällä epäröinti siitä että jaksaako reissun päälle lähteä. Kello tikitti uhkaavasti eteenpäin eikä aikaa ollut enää miettiä... nappasimme koirat äkkiä tarhasta kyytiin ja eikun menoksi!

Keijulla oli energiaa vaikka muille jakaa ja tällä kertaa olimme mätsäripaikalla niin lyhyellä varoajalla ettei se ehtinyt kunnolla rauhoittua ennen kehään menoa. Ruohopohjalla oli kaiken lisäksi mielenkiintoisia hajuja ja tällä kertaa ravaaminen sujui lähes koko ajan kuono maata viistäen ja välillä tuli ilopomppu, jolloin kontakti otettiin nanosekunniksi vierellä juoksevaan Mikaan :D Keiju saikin pentuluokassa sinisen nauhan ja sijoittui kolmanneksi. Eipä tekisi kontakti- sekä näyttelyharkat ollenkaan pahaa tälle tytylle ;)

Hallametsän Keiju

Myös Jolanda oli aivan innoissaan päästessään kehään ja esiintyikin täydellisen edukseen kun oli sen vuoro kipaista kehässä. Se ravasi mielestäni paremmin kuin koskaan eikä alkanut "yliesiintymään". Veteraaniluokassa Jonsku saikin punaisen nauhan, sijoittui vetskujen ykköseksi ja oli lopulta BIS3. Se sai myös kehut päivän parhaasta liikunnasta ja sydäntä lämmitti kaikkein eniten palaute erinomaisesta kunnosta sekä ihmettely ettei uskoisi kyseessä olevan jo veteraani-ikään ehtinyt narttu.

FI KVA Sainen Jolanda

Kohti kesää

Hallametsässä on ihasteltu alkavan kesän saapumista. Koivut ja muut lehtipuut ovat jo saaneet pukeutua kauniiseen viherrykseen. Samaten maanpinta on viheriöitynyt ja kanit ovat päässeet nautiskelemaan kuivan heinän lisäksi myös vihreää. Taattu kevään merkki on myös juoksutustarhan ”järvi”, josta koirat ovat päässeet nautiskelemaan joko tarkoituksella tai toisinaan vauhdin huumassa myös vahingossa ;)

Pitkäkangas

Sammalikkoa Pitkäkankaalla

Sainen Q-tio, Hallametsän Routa & Hallametsän Riite, Hallametsän Railo & Hallametsän Rakka

Kävimme elämämme ensimmäisessä kaninäyttelyssä Haapajärvellä. Pineco oli ilmoitettu ulkomuotoluokka A:han ja sai sieltä hienosti 93 pistettä, sadan pisteen ollessa maksimi. Enimmät rokotukset pisteistä olivat turkista, joka oli näyttelyn aikana parhaillaan vaihtumassa eikä värikään ollut näin ollen tasanen. Näyttely oli kaikin puolin mielenkiintoinen, tarjosihan se hyvän kattavasti eri kanirotuja ja meille ensikertalaisille kaikki oli uutta nähtävää. Pääasia itselleni oli nähdä suuria muhkuja ranskanluppien muodossa ja niitäkin löytyi näyttelystä useita.

Pineco arvosteltavana

Näytelmöintejä kokeiltiin myös koirapuolella, tällä kertaa suuntasimme Nivalan mätsäriin. Mukaan otimme harjoittelemaan ensikertalaiset Keijun ja Julin. Keijukainen oli aluksi pyrkimässä joka suuntaan samanaikaisesti kun niin innostui ympärillä hyörivistä koirista, olivathan ne kaikki potentiaalisia leikkikavereita! Vähitellen ylimääräiset liihottelut kuitenkin vähenivät ja itse kehässä esiintyminen meni oikein hienosti :) Ainoastaan kertaluontoisesti meinasi ns. mopo karata käsistä ja tämän seurauksena tuli muutama laukkaloikka, muutoin kakara juoksi reipasta energistä ravia. Paikallaan seisominen olikin aluksi hieman tylsempi homma -kun siinä ei liikuta minnekään ;) - mutta alkoi myös sujumaan hienosti. Julille oli tosi iso juttu joutua kehään ja eroon ainoasta oman laumanjäsenestä. Niinhän siinä sitten kävikin että Juliskan debyytti mätsäreissä sujui lähinnä kehästä pois pyrkimisen merkeissä ;) Ajattelimmekin tästä eteenpäin edetä Julin kanssa niin ”alkeista” että se otetaan yksilönä pois laumasta ja totutetaan sitä kohtaamaan uusia tilanteita, ihmisiä, paikkoja jne. ilman muita laumanjäseniä. Edetään koiran ehdoilla ja katsellaan kaikessa rauhassa edistymistä. Mika aloittikin Juliskan kanssa Pyhäjärven kennelkerhon järjestämän arkitottelevaisuus-kurssin, jossa meidän osalta päätavoitteena on nimenomaan sosiaalistaminen lauman ulkopuolisiin ihmisiin sekä uusien kokemusten saaminen ilman lauman tuomaa turvaa.

Hallametsän Keiju

Viirusta tuli kuluneella viikolla nelivuotias. Juhlistimme päivää muutaman tunnin luonnossa reippailulla ja menossa mukana itseni, Mikan ja Viirun lisäksi olivat Jolanda sekä Keiju. Koirilla riitti vauhtia ja oikein mukava oli seurata niiden ilonpitoa.

Synnttärisankari SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur, Hallametsän Keiju & FI KVA Sainen Jolanda

KoiraNettiin näytti lopulta tulleen myös Kangasniemen käyttökokeen tulokset sekä Jolandalle myönnetty titteli. Nyt on Hallametsässäkin ensimmäinen käyttövalio ;)

FI KVA Sainen Jolanda

Puputuksia

Iänaikainen haaveeni jättikaneista toteutui lopulta kun laumaan muutti pari risteytyskania, joissa on rotuina yhdistetty ranskanluppa ja belgianjätti. Sisarukset Judith ja Jacinto ovat juuri luovutusikään ehtineitä muhkunalkuja. Kolmanneksi pyöräksi laumaantui lisäksi aikuinen rex-uros Pineco.

Judith

Jacinto

Pineco

Tuntuupas mukavalta pitkän tauon jälkeen päästä hoivailemaan myös kaneja :) Kolmikko on vallan hurmaava ja niitä on todella helppo käsitellä. Vielä olisi tarkoitus saada laumaan naaraana ranskanluppaa sekä uroksena sinistäwieneriä, joko ns. puhtaana tai risteytettynä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on jossain määrin myös kasvatustoiminta, jospa vuoden päästä olisi Hallametsässä pieniä pomppijoita.

Kärrykauden avajaiset ja mätsäreitä

Lumet ovat pääosin jo menneet, siellä täällä on vielä näkyvissä valkoisia töyräitä mutta enimmäkseen maisemat täyttää kuravesi ja kuivilla paikoilla pölyävä hiekka. Ei todellakaan mikään suosikkiajankohta vuodesta, mutta tämäkin on läpi käytävä ennen kesää –joka on vain välttämätön paha joka on siedettävä jotta pääsee talven viettoon… En malta odottaa!

Sainen Q-tio eli Veeti esittää installaation "Kevättä Käpälissä"

Onneksi sentään jäätikkökelit ovat ollutta ja mennyttä. Tämä on mahdollistanut kärrykauden aloittamisen vielä ennen kesän tuloa. Saimme hankittua valjakkokäytössä jo aikaisemmin toimineen crossipyörän, joka soveltuu vallan hyvin tässä vaiheessa kutosen valjakolle. Varmaankin tuolla voi ajaa vielä kasilla ainakin syystreeneissä, jolloin koirien lihaksisto on vasta kehittymässä. Sitä isommalle porukalle meillä onkin kolmipyöräinen raskas kärry.

FI KVA Sainen Jolanda & Sainen Q-tio - Tinttamarin Juliska & Hallametsän Riite - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Hallametsän Rakka

Treeniuutisissa ei tässä vaiheessa kautta oikeastaan ole muuta mainittavaa kuin se, että kokeilimme Rakkaa johdossa Veetin parina. Ei voi sanoa että olisi vallan pökerryttävä yllätys ollut sen toimiminen keulassa mutta pikkiriikkinen positiivinen iloinen yllätys kuitenkin! Uros ei epäröinyt keulassa, laittoi vain päättäväisesti korvat tiiviisti päätä myöten ja suoritti hommansa. Toki ensimmäinen kerta on vasta aivan alkuopetusta ja kokemattomuus on itsestäänselvyys mutta täytyypä jatkoa ajatellen laajentaa vähän omaa ajattelumaailmaa siitä, että Rakan paikka valjakossa on selvästi pyöräkoirana toimiminen. Täytyyhän nuorisoa tietenkin testata tulevaisuudessa mahdollisimman paljon eri paikoilla, jotta näkee niiden potentiaalin.

Sainen Q-tio & Hallametsän Rakka - Tinttamarin Juliska & Hallametsän Riite - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & FI KVA Sainen Jolanda

Näyttelyvuosi on pariin otteeseen korkattu mätsäreiden merkeissä. Niitten tavoitteena oli hakea kokemusta omille kasvateillemme, jotta saisivat joskus tulevaisuudessa jonkinmoisen virallisen tuloksen ja tietäisivät edes suurin piirtein mitä on luvassa kun kehään mennään. Kiuruveden mätsäriin otimme Kaamoksen (punainen nauha) lisäksi Viirun (sininen nauha) ja Iisalmessa mukana oli Rakka (sininen nauha). Rakka hurmasi sinisillä silmillään kehän laidalla kierrelleen Iisalmen Sanomien toimittajan & kuvaajan ja sen naama pääsikin komistamaan lehteä ison kuvan kautta. Tämä olikin lähikuukausina toinen kerta kun Hallametsän koirista haluttiin lehteen täytettä ja mikäs siinä, mielelläänhän me niistä kertoillaan.

Hallametsän Rakka ja hetki julkkiksena ;)

Hallametsän Kaamos

Näytelmiä ajatellen jää nähtäväksi, missä määrin tänä vuonna tulee niissä käytyä. Laatimani Virallisten Näytelmien Lista Joihin Osallistumme on kutistunut alkuperäisestään ihan tyngäksi. Motivaatio satojen kilometrien ajamiseen näillä bensanhinnoilla ties mille tuomarille on kieltämättä jossain maan pinnan alapuolella. Lisäksi kun Ärrät ja Koot ovat täysin keskenkasvuisia, tuntuu aivan turhalta vielä tässä vaiheessa raahata niitä kehiä kiertämään. Jokseenkin on ruvennut ajattelemaan asiaa myös koirien itsensä kannalta: Valjakkokisoissa ne pääsevät tekemään sitä mikä on niille se Elämän Suurin Juttu (syömisen ohella ;D) ja pääsevät työskentelemään innokkaana tiiminä. Näyttelyissä yksittäinen koira viedään oman laumansa keskeltä (mikä on siperianhuskyn kaltaiselle rodulle takuulla enemmän tai vähemmän luonnoton tilanne mikäli on tiivissä laumassa elänyt), ainoana tavoitteena kauniisti ravaaminen ja seisominen... Hmmm, ei varmaan tarvitse kertoa kumpi on mielekkäämpää sekä koirille että meille omistajille. Noh, jääpi nähtäväksi minne näytelmiin tullaan raahautumaan. Onhan näyttelyissä kuitenkin se mukava puoli että hyvällä tuurilla törmää mukaviin tuttuihin ja pääsee vaihtamaan ihan naamakkain kuulumisia :)

Maaliskuun koiruudet

Kauden päätöskisat osaltamme käytiin fiilistelemässä maaliskuun alussa Mänsälän Ohkolassa, jossa osallistuimme kuuden koiran sprinttiin. Mukaan otimme lisäksi K-pennelit eli Keijun ja Kaamoksen katselemaan isomman maailman menoa ulkona kotiympyröistä. Todella hienosti Koot matkustivat, viettivät aikaa matkaketjuissa jne. Tuntui ihan kuin ne olisivat enemmänkin kulkeneet menoissa mukana. Kokonaisuudessaan reissusta muodostui äärettömän mukava: tunnelma oli leppoisa ja sekä koirilla että meillä omistajilla oli tosi hyvä meininki koko ajan. Valjakossa johtopaikalta mummelit Jolanda ja Mutola tahdittivat vauhdit niille sopivaan menoon, kuten ennakkoon arvelimmekin. Halusimme kuitenkin saada mahdollisimman ehjät kierrokset, joten emme vaihtaneet uroksia keulaan vaikka ne olisivat todennäköisesti kovempaa vauhtia menneetkin. Ensi kaudelle on epäilemättä rohkaistuttava jättämään mummoja pois ainakin keulasta, sillä niillä ei enää vauhdit täysin riitä isommassa tiimissä ja ne meinaavat alkaa jäämään takana juoksevien nuorten koirien jalkoihin. Luottojohtajat ovat kuitenkin aina valjakon avainkoiria, joten mahdollisesti niitä ensi kaudellakin vauhtiparissa tai tiimissä pidetään myös kisaurilla. Ovatpa sitten tarpeen mukaan varmistuksena, jos tulee tarve saada kokemusta keulaan vaikka vauhtia joutunee hieman säätelemään. Nuorien kouhakkeiden vastapainona tarvitaan kuitenkin myös kypsempää kokemusta ja säilyy turvallisempi mieli itselläkin kisafiiliksen tiimellyksessä, kun tietää että on ne luottokoirat kaiken varalta mukana.

FI KVA Sainen Jolanda & Sainen Mutola - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Sainen Q-tio - Vauhtitassun Pellemä & Mustankallion Badger

Maaliskuun loppupuolella kävimme puolentoista viikon ajan nautiskelemassa jälleen pohjoisemman Suomen maisemista Hirvaalla. Kuten edelliselläkin kerralla, pakkasimme kissat ja koirat sun muut romppeet ja eikun menoksi. Tuntui ihanan vapauttavalta päästä toviksi pohjoiseen vaikkakin leikkaukseni takia pystyin itse ainoastaan rapsuttelemaan koiria ja jouduin jättäytymään ajohommista täysin sivuun. Hyvillä mielin kuitenkin siitä että Mika kävi ahkerasti ajelemassa isommilla valjakkokokoonpanoilla ja välillä mukana reessä oli myös kyytiläinen. Treenimielessä reissu oli hyvin antoisa: koirat saivat erinomaista harjoitusta avoimessa maastossa juoksemisesta leveän joen jäällä, jossa selkeää yhtä ainokaista uraa ei ollut. Tämä olikin aluksi kummastus koirille ja sytytti kipinän että tällaisia harjoituksia tulisi ehdottomasti saada koirille kotioloissakin! Tällainen jos mikä vaatii erityisesti johtajakoirilta korvien välistä jotain muutakin kuin ilmaa ;D

FI KVA Sainen Jolanda & Sainen Mutola - Hallametsän Riite & Tinttamarin Juliska - Hallametsän Rakka & Hallametsän Routa - Sainen Q-tio & Taiga Quest Eagle - Kuureen Pakkasukko & SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

Sainen Mutola & FI KVA Sainen Jolanda - Hallametsän Riite & Tinttamarin Juliska - Hallametsän Ruska & Silent Creek Intiana - Hallametsän Routa & Sainen Q-tio - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Hallametsän Rakka - Ajatar Leevi & Taiga Quest Eagle ja irrallaan juoksee belgianpaimenkoira malinois "Eevi"

Ensimmäistä kertaa johtohommia harjoitteli pohjoisen reissulla myös Riite, kokeneen Jolandan parina. Mielenkiintoinen koira tämä Ärrä, saapa nähdä mitä siitä kehittyy tulevaisuudessa. Tälle kaudelle kokeilimme jo toistamiseen Riitettä keulassa ja josko vielä kerran-pari harjoittaisimme, jonka jälkeen tyty saisi sulatella kesän yli oppimaansa.

 Hallametsän Riite & FI KVA Sainen Jolanda - Tinttamarin Juliska & Sainen Mutola - Ajatar Leevi & Hallametsän Ruska - Hallametsän Routa & Sainen Q-tio - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Hallametsän Rakka

Koot ovat molemmat nyt käyneet kertaluontoisesti valjakossa ja hienosti menivät kummankin harjoitukset. Ne eivät vilkuilleet yhtään taakse, eivätkä myöskään ujostelleet mitään. Päinvastoin: iloisella ilmeellä ja heti alusta lähtien oli kummallakin täysi vauhti päällä!

Sainen Q-tio - Hallametsän Keiju & FI KVA Sainen Jolanda - Hallametsän Routa & SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

Hallametsän Riite & FI KVA Sainen Jolanda - Hallametsän Kaamos & Sainen Q-tio - SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur & Hallametsän Routa

Ensimmäinen siperianhuskymme Leevi lähti viikko sitten Jyväskylän tienoille koeajalle. Jo pitkään pyörittelimme Leevin kohdalla tulevaisuutta, pääpiirteittäin vaakakupissa olivat omat tarpeemme rekikoiralta ja suuri kiintymys ensimmäiseen siperialaiseemme... Kun saimme nopeampia koiria valjakkoomme, alkoi Leevanterin kapasiteetti valitettavasti tulemaan vastaan vauhdeissa. Lisäksi aktiivitreenissä (5 x vko) alkoi selvemmin erottumaan sen työskentelymotivaatio, joka tosiaan joinakin päivinä oli hieman hakusessa vaikka toisina päivinä työskentely maistuikin paremmin. Käytimme Leeviä joitakin kertoja koirahierojalla, selvittääksemme eri vaiheissa kautta että onko sillä mahdollisia lihasjumeja jotka vaikuttivat sen työskentelyyn mutta jumeja ei siinä koskaan havaittu olevan. Kuluvalla kaudella Leevanteri juoksi kuitenkin täytekoirana niinä kertoina kun ajoimme pienemmällä tiimillä tai tarvitsimme rauhallista ja konstailematonta valjakonlisäystä. Tällaisessa epäsäännöllisemmässä ajossa koirasta löytyikin paremmin ytyä. Lainasimme Leeviä myös valjakkotäydennykseksi ystäväpariskunnallemme ja tätä kautta loppujen lopuksi päätös uuden kodin etsimisestä varmistui. Pohdimme ettei ole oikein nuorta urosta kohtaan, että joudumme jättämään sitä sivuun treeneistä eikä Leevin kaltaiselle hienoluonteiselle koiralle haluttu mitään täytekoiran elämää. Seurallisena ja ihmisrakkaana koirana se ansaitsi mielestämme kodin, jossa se pääsee osallistumaan täysipainoisesti harrastuksiin ja jos mahdollista, elämään ainakin osittain myös sisätiloissa. Koska meillä sisätilat ovat kissojemme valtakuntaa, emme koskaan pystyisi tarjoamaan Leeville tällaista elämää. Näissä mietteissä kirjoittelin myynti-ilmoituksen Siperianhuskyseuran foorumille ja onneksemme heti samana päivänä siitä tuli tiedustelu paikasta, joka mielestämme vastasi suunnilleen täydellistä kotia Leeville. Tänne kotiin Leevi haettiinkin koeajalle ja hienosti on ainakin tähän mennessä kuulunut menevän. Luopumisentuska on tässä vaiheessa vielä suhteellisen kova, mutta Leevin kannalta ajateltuna toivomme täydestä sydämestä että se olisi nyt kohdannut itselleen ihannekodin!

Ajatar Leevi

Käyttökoe

Osallistuimme Kangasniemellä Äkryn käyttökokeeseen koska halusimme nähdä millainen kyseinen koemuoto yleensäkin on. Ennen koetta harjoitimme koirille pari kertaa arkiajon lisäksi tien ylitystä ystävän piha-alueella, sillä tavallisessa ajossamme ei näitä tule oikeastaan koskaan eteen. Nyt jälkeenpäin ajateltuna olisi tehnyt hyvää käydä ajamassa myös esim. järven jäällä, jotta koirat olisivat saaneet tästäkin kokemusta. Ajossa tavallisesti aina niin varma Mutola meni nimittäin koepaikalla epävarmaksi järven jäällä ja niinkin perushommat kuin suunnat ja takaisinkäännös eivät onnistuneet siltä millään. Samaten se poikkeuksellisesti reagoi moottorikelkkaan sekä pieneen häiriövaljakkoon. Kaikki nämä tulivat yllätyksenä, niin varma tyty kuitenkin on aina ajossa. Mutta se oli sellainen ajo sillä kertaa ja Mutolan saama tulos sen kertaiselle näytölle asiaankuuluva. Harjoitusta vaan jatkoa varten, eiköhän tytylle se ykkönenkin vielä tulla saamaan ;) Muilta osin koe meni todella hienosti, osittain jopa yli odotusten. Jolanda pisteli erinomaisesti ja on ollut hieno huomata muutenkin tällä kaudella kuinka se on suorastaan puhjennut kukkaan. Sillä on johtohommiin löytynyt aivan uutta itsevarmuutta ja kokeessa kun tuomari halusi testata Jonskun menoa myös ilman seisinkiä, se suoritti nämäkin osuudet ilman hankaluuksia. Uroksista Viiru teki oman suorituksensa totuttuun tapaan, työskennellen tasaisen hyvin. Veetillä oli ensimmäisellä kierroksella ylimääräistä energiaa vaikka muille jakaa ja se olikin hieman innoitellut ylimääräisiä. Onneksi sen omalla arvosteluvuorolla löytyi järki päähän ja se suoritti kokeensa hyvin. Ainoastaan odottaminen oli tuottanut ”tuskaa”, menohalua kun olisi riittänyt. Tuloksina käyttökokeesta:

Sainen Jolanda REKÄ JOH1 57 p. -> FI KVA

Sainen Mutola REKÄ JOH2 42 p.

SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur REKÄ YLE1 56 p.

Sainen Q-tio REKÄ YLE1 55 p.

Koska Jolandalla oli ennestään plakkarissa tulokset näyttelystä ja kilpailukokeesta kasassa, siitä tuli ykköstuloksen kautta kennelimme ensimmäinen käyttövalio. Pisteet olivat johtajakokeessa päivän korkeimmat yhdessä toisen siperialaisen kanssa.

 FI KVA Sainen Jolanda

Käyttökokeen saldo

Muita mukavia tapahtumia oli Veetin jälkeläisen Natan (Sainen Ella) ensimmäinen valjakkokokeilu tiimissämme. Alussa pikkuinen hieman kummeksui tilannetta ja vierasta porukkaa, alun jälkeen Nata hoksasi hienosti mikä on kupletin juoni ja eteni reippaasti valjakossa.

FI KVA Sainen Jolanda & Sainen Mutola - Sainen Ella & Sainen Q-tio - Ajatar Leevi & SM-REK-AVO-09 Sainen Xcalibur

Talvilomailua

Tämänkertainen blogipäivitys kirjoitellaan Rovaniemen kupeesta, Hirvaalta, jonne saavuimme viettämään lomapäiviä. Asustelemme Julin kasvattajan kotona, keskellä kaunista lumista luontoa. Otimme reissuun mukaan koko koiralauman ja lisäksi kissat. Ennakkoon hieman jännitin kuinka kissat sopeutuvat matkustamiseen ja uuteen paikkaan mutta huoleni oli turha, kissat ovat yllättäneet hyvin positiivisesti. Autossa ne naukuivat alkumatkasta tomerasti mutta sen jälkeen pötköttelivät matkaboksissa täysin hiljaa. Sopeutuminen määränpäähän sujui myös nopeasti ja kun elämän tärkeimmät tekijät (ruokakupit ja hiekkalaatikko) sijoitettiin paikoilleen, ei kissoilla ole ollut hätäpäivää ;) Ne ovat kehittäneet nopeasti omat rutiininsa ja mikään ei näytä olevan mukavampaa kuin mattojen ruttaaminen sekä ikkunasta pikkulintujen tuijottaminen (suupieliä nuoleskellen).

 Miuku antaa leluhiirelle kyytiä

Harmi pötköttää

Valjakkotreenit olemme ajaneet isoilla porukoilla täällä reissussa, maksimissaan 12 olemme saaneet valjaisiin sillä Koot ovat vielä liian nuoria näihin hommiin. Ompas ollut luksusta istuskella kyytiläisenä Mikan ajaessa, seuraten koirien innokasta työskentelyä. Ainoa miinuspuoli pelkässä istuskelussa on ollut se, että helposti alkaa näin kovilla pakkasilla paleltamaan viiman takia. Ei meinaa auttaa vaikka vaatetta olisi päällä huisin paljon, vähintään naama saa kylmää. Pakkasia onkin riittänyt, yli kolmenkympin lukemia on saanut katsoa mittarista lähes päivittäin.

 

Ennen tuloa tänne pohjoiseen käväisimme viikonloppureissun etelässä osallistumassa Ohkolan epävirallisiin. Mika ajoi molemmat kaksi kierrosta, kun meiltä asti matkaa tuonne kuitenkin tuli ja halusimme jälkimmäisen kierroksen kautta saada Roudalle ja Rakalle ensikosketuksen kisaurista. Koirat juoksivat molemmat kiekat hyvin, kuskille Hornet on edelleen vieras kapistus vähäisten ajokilometrien takia ja kummallakin kierroksella saldona kaksi kaatumista ;) Lisäksi molemmilla kiekoilla tuli poikkeuksellisesti johtajakokelaan Julin liinan selvittelyt ja kaikki nämähän vaikuttivat loppuaikoihin. Mutta ajoista viis, tärkeintä oli nähdä ensikertalaisten kisaajien menoa ja saada Mikalle kokemusta kasin ajamisesta kilpaurilla. Tästä on hyvä jatkaa.

Johto Tinttamarin Juliska & Sainen Mutola - Sainen Jolanda & Sainen Q-tio - Silent Creek Intiana & Sainen Xcalibur - Sainen Always Together & Good Mushing Bea Bep-An-Then

 Johto Tinttamarin Juliska & Sainen Mutola - Sainen Jolanda & Sainen Q-tio - Hallametsän Rakka & Hallametsän Routa - Silent Creek Intiana & Sainen Xcalibur